Tiukemmat rajatarkastukset: mitä tulevaisuus merkitsee maahanmuuttajille!

Tiukemmat rajatarkastukset: mitä tulevaisuus merkitsee maahanmuuttajille!

Painopiste on tällä hetkellä Saksan ulkorajojen kehityksessä, erityisesti Saksan ja Puolan välisissä tarkastuksissa. Saksa on laajentanut tarkastuksia ulkorajoillaan syksystä 2023 lähtien. Erityistä huomiota kiinnitetään Frankfurtin (Oder) ja Słubicen väliseen raja-alueeseen. Berliinin hallinto-oikeus päätti 4.7.2025, että kolmen pakolaisen hylkääminen tällä rajalla oli laitonta. Tämä herättää kysymyksiä nykyisten rajatarkastusten kestävyydestä ja laillisuudesta, jotka liittohallitus on määrännyt laittoman maahanmuuton torjumiseksi.

Nykyisten tarkastusten lisäksi Puolan hallitus on ilmoittanut ottavansa käyttöön oman, tiukemman rajavalvonnan 7.7.2025 alkaen. Toimenpiteillä on ensisijaisesti tarkoitus rajoittaa siirtolaisvirtaa. Puolan pääministeri Donald Tusk korosti hallituksen kokouksen jälkeen, että näillä päätöksillä on syvällisiä seurauksia ihmisten liikkumisvapauteen. Henkilöiden paikalla olevat tarkastukset Schengen-alueen sisärajoilla ovat yleensä epätavallisia, minkä vuoksi näitä uusia kehityssuuntia käsitellään kriittisesti.

Paneelikeskustelu rajapolitiikasta

Osana rajatarkastuksista käytävää keskustelua European University Viadrina Frankfurt järjestää paneelikeskustelun 17.7. klo 18.15. Tämä tapahtuma on omistettu rajavalvonnan oikeudellisiin, poliittisiin ja humanitaarisiin haasteisiin. Keskustelu käydään joko Viadrina Senaatin salissa tai suorana lähetyksenä.

Paneelin vieraat, mukaan lukien tohtori Marcus Engler ja Lea Christinck Saksan integraation ja siirtolaisuuden tutkimuskeskuksesta (DeZIM) sekä tohtori Norbert Cyrus Viadrina Centeristä B/ORDERS IN MOTION, analysoivat Saksan ja Puolan rajalla tapahtuvaa kehitystä oikeusvaltioperiaatteen ja ihmissuhteiden näkökulmasta. Tämä sisältää tarkastelun siitä, kuinka tehokkaita sisärajojen valvonta vähentää sääntöjenvastaista maahantuloa ja salakuljetusta.

Keskustelussa valotetaan myös kielteisiä vaikutuksia raja-alueeseen, pakolaisten suojeluun sekä Saksan ja Puolan suhteisiin. Tapahtuman moderaattorina toimii professori Dr. Kira Kosnick, joka työskentelee myös Viadrina Centerissä B/ORDERS IN MOTION ja jota tukevat European Reform University Alliance (ERUA) ja Viadrina Institute for European Studies (IFES).

Reaktiot ja poliittiset seuraukset

Liittovaltion hallitus on laajentanut rajatarkastuksia, mikä aiheuttaa kiistaa poliittisessa maisemassa. CDU:n liittokansleri Friedrich Merz vahvisti tiiviin keskustelun Puolan hallituksen kanssa ja teki selväksi, että Saksaan saapuneita turvapaikanhakijoita ei palauteta Puolaan. Poliittisessa keskustelussa jotkut, kuten Sonja Eichwede (SPD), ovat sitä mieltä, että tarkastukset loukkaavat liikkumisvapautta Schengen-alueella.

Baijerin pääministeri Markus Söder (CSU) ymmärsi Puolan valvonnan. Toisaalta Puolan liittohallituksen komissaari Knut Abraham (CDU) varoitti pysyvistä rajatarkastuksista, koska niillä voi olla kielteisiä vaikutuksia liikkumisvapauteen kaikkialla Euroopassa. Vihreät syyttävät myös liittovaltion sisäministeriä Alexander Dobrindtia (CSU) "dominoilmiöstä", jonka tiukentunut maahanmuuttopolitiikka laukaisi.

Hallitusten toimet eivät ole yksittäisiä; ne ovat osa laajempaa EU:n strategiaa, jonka tavoitteena on parantaa muuttoliikkeen hallintaa ja turvata ulkorajoja. Vuonna 2015 EU:n ulkorajoilla rekisteröitiin 1,83 miljoonaa laitonta rajanylitystä, mikä lisäsi tietoisuutta rajavalvonnan tehostamisen tarpeesta. Uuden Integrated Border Management Fundin (IBMF) budjetilla on 9,88 miljardia euroa, ja sen tarkoituksena on lisätä jäsenvaltioiden rajavalvontavalmiuksia ja turvata perusoikeudet erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille.

Ulkorajojen turvaamiseen panostetaan entisestään, kun matkustamattomien henkilöiden tarkastukset otetaan käyttöön suunnitellun eurooppalaisen matkustustieto- ja lupajärjestelmän (ETIAS) kautta, jonka odotetaan olevan toiminnassa vuoden 2025 puoliväliin mennessä. Tämä kehitys osoittaa, että maahanmuutto ja sen valvonta on edelleen erittäin räjähdysaltis Euroopassa, mikä tekee tulevista keskusteluista entistäkin merkityksellisempiä.