Videoaktivismia sosiaalisessa verkossa: uusia strategioita poliittiseen protestiin!

Videoaktivismia sosiaalisessa verkossa: uusia strategioita poliittiseen protestiin!

Videoiden käyttö sosiaalisessa verkossa on vakiinnuttanut asemansa tärkeänä yhteiskunnallisen ja poliittisen keskustelun välineenä. Meneillään olevan tutkimusprojektin ”Videoaktivismin huomiostrategiat sosiaalisessa verkossa” yhteydessä kävi selväksi, että kansalaisyhteiskunnan huolenaiheita, kuten sitoutuminen ihmisoikeuksiin, ympäristönsuojelu ja sodan vastustus, on usein vaikea välittää. Tavoittaakseen laajemman yleisön toimijoiden on kehitettävä innovatiivisia tapoja suunnitella, tuottaa ja levittää videoita. Kuten Babelsbergin elokuvayliopisto ( Elokuvayliopisto ) raportit, videoaktivismin strategiat osoittavat sekä mahdollisuuksia että riskejä sosiaalisen verkon poliittisten kiistojen yhteydessä.

Tutkimusprojekti, jota johtivat tohtori Chris Tedjasukmana Berliinin vapaasta yliopistosta sekä professori tohtori Jens Eder ja prof. tohtori Britta Hartmann, on omistettu eri kansalaisjärjestöjen kampanja- ja mobilisaatiovideoiden tutkimiseen. Tämä analyysi keskittyy pitkän aikavälin strategioihin ja spontaaneihin taktiikoihin poliittisen huomion herättämiseksi. Toimenpiteiden tunnistaminen videosisällön tehokkaaksi luomiseksi ja levittämiseksi on yksi keskeisistä haasteista, joita tarkastellaan vuosina 2018–2021. Hanketta rahoittaa Volkswagen-säätiö.

Haasteita ja dilemmoja

Videoaktivismin keskeinen ongelma on verkkoalgoritmien asettamat säännöt, jotka suosivat puolueiden, yritysten ja poliittisen propagandan sisältöä. Tähän lisätään saatavilla olevien verkkovideoiden kasvava määrä, mikä voi johtaa katsojien ylikylläisyyteen ja myötätunnon väsymykseen. Siksi kansalaisjärjestöjen ja aktivistiryhmien toimijat käyttävät luovia mainontastrategioita herättääkseen käyttäjien huomion. Tämä sisältää alkuperäiset videot ja hashtagejen, kuten #BlackLivesMatter, käytön lisäämään näkyvyyttä.

Asianomaisilla on kuitenkin jatkuva dilemma eettisten standardien ja viestin tehokkaan levittämisen välillä. Nämä jännitteet muokkaavat keskustelua poliittisen viestinnän tehokkuudesta digitaaliaikana. Tutkimus on jatkoa edelliselle Motion Images 2.0 -projektille ja sen tavoitteena on lisätä tietoisuutta ajankohtaisista tapahtumista ja lisätä medialukutaitoa.

Digitaalinen osallistuminen ja demokratia

Digitaalisen osallistumisen ja sen vaikutuksen demokratiaan ja kansalaisyhteiskunnan osallistumiseen ei ole yllättävää, että sosiaalisilla verkostoilla on tärkeä rooli. Analyyttiset lähestymistavat osoittavat, kuinka paljon sosiaalisten suhteiden määrä on lisääntynyt näiden alustojen kautta. Liittovaltion kansalaiskasvatusvirastona ( bpb ) selittää, verkostoitumista voidaan pitää uutena suosion valuuttana, kun sosiaalinen media mullistaa avun ja solidaarisuuden nopean leviämisen.

Tutkimustulokset havainnollistavat kuitenkin myös digitaalisen maailman riskejä: tuen mobilisointi riippuu vahvasti resurssien saatavuudesta, yksilön motivaatiosta ja kohderyhmän tehokkaasta kohdentamisesta. Muutos mobilisaatiodynamiikassa on merkinnyt sitä, että henkilökohtainen lähestymistapa on ratkaisevan tärkeä aktiiviselle osallistumiselle. Sosiaaliset verkostot mahdollistavat suoran yhteydenpidon, mutta voivat myös johtaa avunpyyntöjen ja tukipyyntöjen tulviin, mikä heikentää mahdollisten kannattajien sitoutumista.

Toinen tulevaisuuden tutkimuksen kannalta tärkeä näkökohta on se, missä määrin digitaalisella kansalaisyhteiskunnalla on kyky luoda analogisen maailman kaltaisia ​​demokratiaa edistäviä kulttuureja. Vaikka epäluottamus instituutioita kohtaan voi kasvaa, digitaaliset alustat tarjoavat myös kansalaisille tilaa toimia aktiivisesti ja hallitsevasti poliittisessa keskustelussa.