Tulevaisuus tarvitsee taitoja: yliopistot muuttuvassa digiajassa

Tulevaisuus tarvitsee taitoja: yliopistot muuttuvassa digiajassa

BTU Center for Scientific Continuing Education julkaisi äskettäin kesälukukauden täydennyskoulutusohjelmansa ja kutsuu kaikkia työntekijöitä laajentamaan osaamistaan. Siinä on selkeä painopiste ns Tulevaisuuden taidot, jotka ovat yhä tärkeämpiä tutkimuksessa, opetuksessa ja hallinnossa. Tämän lukukauden tärkeitä aiheita ovat digitaalinen transformaatio, kestävä työ ja ketterät menetelmät.

Yliopistot joutuvat yhä enemmän käsittelemään nykyajan muuttuvia olosuhteita ja monimutkaisia ​​ongelmia. Tässä yhteydessä tulevaisuuden taidot ovat eri toimialoja koskevia vaatimuksia, joiden tarkoituksena on antaa tuleville työntekijöille mahdollisuus toimia tehokkaasti dynaamisessa työympäristössä. Tieto-, viestintä- ja mediakeskus (IKMZ) ja Tieteellisen täydennyskoulutuksen keskus (ZWW) ovat työskennelleet yhdessä tämän tavoitteen kanssa Future Skill Readiness -hankkeessa vuodesta 2023 lähtien.

Aloitteet koulutusjärjestelmän parantamiseksi

BTU:n työn lisäksi mm Tulevaisuuden lähetyskoulutus, Stifterverbandin ja sen kumppaneiden yhteinen aloite, on ratkaisevassa roolissa. Sen tavoitteena on parantaa koulutusjärjestelmää ja varustaa useampia ihmisiä tarvittavilla taidoilla erityisesti digitalisaation ja tekoälyn kaltaisten muutosprosessien jälkeen. Tämä kehitys edellyttää uusia taitoja, joita ei tällä hetkellä opeteta riittävästi yliopistoissa ja oppilaitoksissa.

Yksi erityinen hanke on Alliance for Future Skills, joka käynnistyy lokakuussa 2024. Tämän aloitteen tavoitteena on lisätä merkittävästi sellaisten yliopistojen osuutta, jotka integroivat tekoälyosaamisen ja tulevaisuuden taidot koulutustarjontaansa. Kiinnostuneet voivat osallistua johonkin neljästä temaattisesta työryhmästä tai "Future Skills in the World of Work" -foorumiin.

Koulutusalan ajankohtaiset haasteet

Koulutusalan haasteita ei pidä aliarvioida. Vuoden 2017 korkeakouluindeksi osoittaa, että Saksan korkeakoulutusympäristö saavutti vain 46 pistettä asteikolla 0–100, ja kasvu oli vaatimatonta, 5 pistettä vuodessa. Kansainvälisen koulutuksen alalla ylitettiin 70 pisteen tavoite 75 pisteellä, mutta muilla osa-alueilla, kuten ammatillisessa ja akateemisessa koulutuksessa ja opettajankoulutuksessa, edistyminen jää odotuksista.

Osa-aika-, etä- tai jatko-opiskelijoiden jatkuva alhainen osuus sekä jatkokoulutuksen maisterikurssien väheneminen herättävät hälyttäviä kysymyksiä. Tähän mennessä työelämän tarpeet ovat lisääntyneet merkittävästi digitaalisten innovaatioiden ja työelämän muutosten myötä, kun taas koulutusjärjestelmän jatkokoulutus etenee vain hitaasti.

Tämän vuoksi on entistä tärkeämpää, että palautetta ja jatkokoulutuskursseihin osallistumista pyydetään aktiivisesti. Vain tällä tavalla asianosaiset voivat työskennellä yhdessä kehittääkseen nykyaikaisen koulutustarjonnan, joka täyttää nopeasti muuttuvan työympäristön vaatimukset. Vaikka tulevat muutokset tuovat haasteita, ne tarjoavat myös mahdollisuuksia jatkokoulutukseen ja tulevaisuuden taitojen kehittämiseen.