Miehityksen ja vastarinnan välissä: Puolan historian käsikirja
Saksalaiset ja puolalaiset tiedemiehet esittelevät uuden käsikirjan Saksan Puolan miehityksestä. Keskustelu 7. lokakuuta.

Miehityksen ja vastarinnan välissä: Puolan historian käsikirja
Syyskuun 24. päivänä 2025 järjestetään ensimmäinen kaksikielisen käsikirjan esitys Puolan Saksan miehityksestä vuosina 1939–1945 suurella odotuksella. Saksalaiset ja puolalaiset tiedemiehet työskentelevät tämän kattavan työn parissa professori tohtori Stephan Lehnstaedtin johdolla Berliinin Touro Universitystä ja professori Paweł Machcewicz Puolan tiedeakatemiasta Varsovasta. Käsikirjan otsikko on "Puola Saksan miehityksen alla 1939-1945. Käsikirja / Polska pod okupacją niemiecką 1939-1945. Podręcznik".
Käsikirjan tavoitteena on kartoittaa Saksan miehityksen tutkimuksen nykytilaa, arvioida näitä tuloksia kriittisesti ja tuoda esiin olemassa olevat tiedon puutteet. Osaavan ohjauksen tarve opetuksessa, museokasvatuksessa ja poliittisissa keskusteluissa koetaan yhä tärkeämmäksi. Tilaisuuteen sisältyy paneelikeskustelu 7. lokakuuta klo 18.00. Viadrinan eurooppalaisen yliopiston Viadrina Center of Polish and Ukrainian Studies (VCPU), jossa tarjotaan myös simultaanitulkkausta puolaksi.
Miehityksen historiallinen konteksti
Saksan miehitys Puolassa alkoi 1. syyskuuta 1939 Wehrmachtin hyökkäyksellä Puolan toiseen tasavaltaan, jota seurasi Neuvostoliiton joukkojen hyökkäys 17. syyskuuta 1939. Nämä tapahtumat mahdollistivat 23. elokuuta 1939 allekirjoitettu Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus, joka sisälsi Puolan kahden valtion välisen salaisen sopimuksen. Länsi-Puola joutui Saksan miehitykseen, kun taas Itä-Puola miehitti Neuvostoliitto. 22. kesäkuuta 1941, Neuvostoliittoon kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen, myös Itä-Puola oli Saksan hallinnassa.
Puolan Saksan miehittämälle oli ominaista äärimmäinen sorto ja julma muunnelma "Volkstumskampfista", jolle oli ominaista taloudellinen riisto ja järjestelmällinen alkuperäisväestön karkottaminen tai murha. "Puolan omaisuusasetus" 17. syyskuuta 1940 ja "Puolan rikoslakiasetus" 4. joulukuuta 1941 laillistivat tämän äänioikeuden.
Vastarintaa ja sopeutumista menneisyyden kanssa
Varsovan piirityksen aikana syntyneet vastarintaliikkeet huipentuivat Armia Krajowan (Puolan kotiarmeijan) perustamiseen vuonna 1942. Varsovan kansannousu, joka kesti 1. elokuuta - 2. lokakuuta 1944, on yksi viimeisistä suurista väkivaltaisen vastarinnan teoista. Tänä aikana Puolan juutalaiset yhteisöt kärsivät pahimmasta vainosta, ja monet karkotettiin tuhoamisleireille, kuten Auschwitziin, Belzeciin ja Sobiboriin.
Puolan ja Saksan miehitysajan sopiminen on monimutkainen aihe, jolle on ominaista erilaiset näkökulmat. Käsikirjan on tarkoitus antaa arvokas panos tähän käsittelemällä paitsi Puolan vastaista politiikkaa ja holokaustia, myös saksalaisten tekijöiden roolia, väestön vastarintaa ja arkielämää miehityshallinnon aikana.
Ensimmäisessä integroidussa kokonaisesityksessä sitten vuoden 1970 neljästä saksalaisesta ja neljästä puolalaisesta tutkijasta koostuva tutkimusryhmä voi luottaa erilaisiin materiaaleihin. Dr. Frank Grelka, VCPU:n tutkijatohtori, vastaa ensimmäisestä luvusta, joka käsittelee Puolan hyökkäystä ja miehitystä. Grelka on myös julkaissut uuden monografian nimeltä "Murderous Waste: The Beginning of the Holocaust in the General".
Tämä tieteellinen aloite ei ole vain askel kohti tietämyksen puutteita, vaan myös panos näiden kahden kansan sovintoon. Toimittajat ovat valmiita haastattelemaan toimittajia selittääkseen tarkemmin käsikirjan tavoitteita ja sisältöä. Koko tapahtuma järjestetään European Universityn Viadrina Frankfurtin (Oder) loge-salissa ja tarjoaa siten ensiluokkaisen foorumin keskustelulle yhdestä Euroopan historian synkimmistä ajanjaksoista.
Viadrinan eurooppalainen yliopisto raportoi, että tällainen kattava menneisyyden tarkastelu on tarpeen. Myös Wikipedia korostaa, että Puola oli pisimpään kansallissosialistisen miehitysjärjestelmän alainen ja että tämän ajanjakson hyväksyminen on edelleen haaste. äänekäs Wikipedia Molempien maiden keskustelu miehityskaudesta on edelleen vaikuttanut erilaisista poliittisista ja historiallisista näkökulmista.