Bakteeritutkimus: Itsekäs polysakkaridien hajoaminen on tutkimuksen painopiste

Bakteeritutkimus: Itsekäs polysakkaridien hajoaminen on tutkimuksen painopiste

Uusi tutkimus, johon osallistui mikrobiologi Greta Reintjes, on tutkinut bakteerien roolia orgaanisen aineksen hajottamisessa Kroatian makean veden järvissä. Tulokset julkaistaan ​​asiantuntijalehdessäSoluraportitjulkaisi ja dokumentoi ensimmäistä kertaa "itsekäs polysakkaridien hajoamisen" mekanismin makean veden ekosysteemeissä. Bakteerit suorittavat tämän erityisen hajoamisen sulattamalla sisäisesti suuria polysakkaridimolekyylejä, millä voi olla merkittävä vaikutus ravinteiden saatavuuteen näissä vesissä.

Tutkijat analysoivat kahta järveä, oligotrofista Kozjak-järveä ja mesotrofista Crniševo-järveä. Kozjak-järven ravinne- ja leväpitoisuudet ovat alhaiset, ja se jäätyy talvella, kun taas Crniševo-järvellä on korkeampi ravinnepitoisuus ja se on Välimeren ilmastossa. Vesinäytteitä otettiin kevät- ja kesäkuukausina 2022 ja talvena 2023 ja bakteerikoostumusta analysoitiin eri vuodenaikoina.

Itsekkäitä bakteereja ja vuodenaikojen vaihtelua

Tutkimuksessa tutkijat osoittivat, että molemmissa järvissä oli itsekkäitä bakteereja, mutta niiden aktiivisuuden voimakkuus vaihteli vuodenajan mukaan. Erityisesti Crniševo-järvestä havaittiin suurempi bakteerien monimuotoisuus ja enemmän itsekästä ravinteiden ottoa kuin Kozjak-järvellä. Lisäksi itsekäs toiminta Crniševo-järvellä lisääntyi kesällä kasviplanktonin kukinnan jälkeen, kun taas Kozjak-järvellä tämä toiminta saavutti huippunsa ravinneköyhänä talvena.

Yleisin tämän itsekkään hajoamisen kautta prosessoitu polysakkaridi oli pullulaani, sienten tuottama sokeri. Tämä erikoistunut tapa hajottaa bakteereja voi vaikuttaa merkittävästi kyseisten järvien ravintoverkkoon.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja tulevaisuuden tutkimus

Tutkimuksen tulokset herättävät myös kysymyksiä ilmastonmuutoksen tulevista vaikutuksista makean veden järvien ravinnedynamiikkaan. Tutkimusryhmä aikoo käyttää genomimenetelmiä relevanttien geenien ja entsyymien tunnistamiseen tutkiakseen itsekkäitä bakteereja muissa ekosysteemeissä. Tätä työtä tukee DAAD, FEMS Research and Training Grant, DFG ja Croatian Science Foundation.

Lisäksi mainitaan 1. vaihe tutkimusohjelmasta, jossa tutkitaan lämpenemisen vaikutusta veden laadun biologisiin indekseihin Sveitsissä. Tätä tarkoitusta varten analysoitiin eri seurantaohjelmien tietoja vuosien 2010-2019 aikana lämpötilan muutosten vaikutuksia paikallisyhteisöihin ja veden laadun mittaussyvyyttä. Tulokset osoittivat, että veden laadun testaus säilyy luotettavana myös tulevina vuosina niin kauan kuin äärimmäistä lämpenemistä ei tapahdu. Tarkemmat tiedot löytyvät artikkelistaEkologiset indikaattoritlöytää tässä.

Tämä kattava tutkimus osoittaa bakteerien keskeisen merkityksen ekologiselle ravinnekierrolle makean veden ekosysteemeissä ja valaisee ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia näihin monimutkaisiin biologisiin prosesseihin.