Bremen tutkii: Kuinka sienet vaikuttavat typen kiertokulkuun meressä!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Tri Tanja Stratmann saa ERC Starting Grant -apurahaa tutkimuksestaan ​​sienien roolista typen kierrossa MARUMissa Bremenin yliopistossa.

Dr. Tanja Stratmann erhält den ERC Starting Grant für ihre Forschung zur Rolle von Schwämmen im Stickstoffkreislauf am MARUM der Uni Bremen.
Tri Tanja Stratmann saa ERC Starting Grant -apurahaa tutkimuksestaan ​​sienien roolista typen kierrossa MARUMissa Bremenin yliopistossa.

Bremen tutkii: Kuinka sienet vaikuttavat typen kiertokulkuun meressä!

Tohtori Tanja Stratmann Bremenin yliopistosta on saanut Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) arvostetun Starting Grant -avustuksen. Tätä tärkeää stipendiä käytetään vuodesta 2026 alkaen tukemaan hänen projektiaan "Typpipyöräily nykyaikaisissa sienissä vihjeillä niiden roolista menneissä valtamerissä" (SPYCLING). Hänen tutkimuksensa painopisteenä on elävien ja fossiilisten sienien typen kiertokulku, jonka rooli typen kierrossa ja vaikutus meren ekosysteemeihin tulee olemaan. Bremenin yliopiston mukaan hanke auttaa ymmärtämään paremmin sienten vaikutusta ympäristöönsä ja saamaan uusia näkemyksiä menneistä ympäristöolosuhteista.

Sienet ovat yksi vanhimmista eri vesistöistä löydetyistä eläinryhmistä, ja niillä on ratkaiseva rooli meren ekosysteemissä suodattamalla vettä ja imemällä ravinteita. Kuitenkin typen vaihtuvuutta näissä organismeissa on toistaiseksi tutkittu vähän. Tutkimukset ovat osoittaneet, että sienillä on monimutkaisia ​​kemiallisia profiileja, jotka ovat tärkeitä niiden ekologisten toimintojen ymmärtämiselle. Osana tutkimustaan ​​Stratmann aikoo käyttää syvänmeren inkubaatiokammioita kerätäkseen tietoja sienistä noin 4 000 metrin syvyydessä.

Tutkimus sienien ja typen kiertokulujen roolista

Typpikierto valtameressä liittyy läheisesti muihin biogeokemiallisiin kiertokulkuihin, kuten hiilen, fosforin ja rikin kiertokulkuihin. Reaktiivisia epäorgaanisia yhdisteitä, kuten nitraattia, nitriittiä ja ammoniumia, pääsee mereen jokien ja sateen kautta. Nämä yhdisteet ovat välttämättömiä alkutuottajille, kuten kasviplanktonille. Tämä imee typpeä ja edistää typen saatavuutta maailmanlaajuisesti. IOW:n (Leibniz Institute for Baltic Sea Research Warnemünde) tutkijat tutkivat, miten ihmisen toiminta vaikuttaa näihin dynamiikkaan, erityisesti rannikkoalueiden rehevöitymiseen ja hapenpuutteeseen liittyen.

Stratmannin tutkimusta täydentävät viimeisimmät havainnot anaerobisesta ammoniumin hapettumisesta (anammox), jolla on ratkaiseva rooli valtameren typen kierrossa. Tämä on prosessi, joka tapahtuu happiköyhillä alueilla ja edistää typen saatavuutta eri ekosysteemeissä. Anammox-bakteerit tunnistettiin ensimmäisen kerran Benguelan virtausjärjestelmässä, ja ne on yhdistetty kiinteän epäorgaanisen typen vähenemiseen. Nämä tulokset osoittavat anaerobisten prosessien kasvavan merkityksen typen häviämiselle merijärjestelmissä, mikä myös korostaa Stratmannin tutkimusprojektin merkitystä.

Menestyneet naistutkijat ja heidän panoksensa

Tri Tanja Stratmann suoritti osan biologian opinnoistaan ​​Bremenin yliopistossa ja kirjoitti väitöskirjansa NIOZissa ja Gentin yliopistossa. Hänen aiempi tutkimusnsa pohjaeläinten aineenvaihduntatoiminnasta sai Veni-stipendin vuonna 2021. Hän palaa nyt Bremenin yliopistoon rikastuttamaan MARUM-keskusta – Meren ympäristötieteiden keskusta typenkierto-asiantuntemuksellaan. Stratmann korostaa laitoksen erinomaisia ​​tiloja ja korostaa sen merkitystä hänen tutkimuksensa kannalta.

ERC Starting Grant -apuraha myönnetään yhteensä 478 nuorelle tutkijalle, joista tänä vuonna on jätetty 3 928 hakemusta. Enintään 1,5 miljoonan euron rahoituksella tehdään intensiivistä perustutkimusta viiden vuoden aikana. Stratmannin työ ei ole tärkeä vain tiedeyhteisölle, vaan se edistää myös MARUMissa keskittyvää kestävää merentutkimusta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että typen kiertokulkua ja siihen liittyviä prosesseja koskevia tutkimustuloksia tulee yhä enemmän esille, etenkin kun otetaan huomioon haasteet, kuten rehevöityminen ja ihmisen toiminnan yleiset ekologiset vaikutukset merijärjestelmiin. Tohtori Stratmannin työt ja IOW:n havainnot auttavat meitä ymmärtämään paremmin tätä monimutkaista kiertokulkua ja kehittämään kestäviä ratkaisuja.