Ilmastonmuutos: Kuinka hyönteiset osoittavat tilanteen vakavuuden!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Bremenin yliopiston eläinekologian professori Alice Claßen tutkii ilmastovaikutuksia hyönteisten biologiseen monimuotoisuuteen.

Alice Claßen, Professorin für Tierökologie an der Uni Bremen, forscht zu Klimaeinflüssen auf Insektenbiodiversität.
Bremenin yliopiston eläinekologian professori Alice Claßen tutkii ilmastovaikutuksia hyönteisten biologiseen monimuotoisuuteen.

Ilmastonmuutos: Kuinka hyönteiset osoittavat tilanteen vakavuuden!

Professori Alice Claßen aloitti tärkeässä tehtävässä Bremenin yliopiston biologian/kemian laitoksella tammikuussa 2025. Hänen tutkimuksensa keskittyy ilmaston ja maankäytön muutoksen vaikutuksiin biologiseen monimuotoisuuteen, erityisesti hyönteisiin. Claßen analysoi, miten hyönteisten monimuotoisuus muuttuu, mitkä tekijät vaikuttavat lajiyhteisöihin ja mitä rajoituksia organismien sopeutumiskyvyllä on. Hän kiinnittää erityistä huomiota trooppisten ja lauhkean vyöhykkeen ekosysteemien vertailuun.

Lauhkeilla alueilla jotkut hyönteislajit reagoivat positiivisesti lämpötilojen nousuun, kun taas trooppiset organismit elävät usein jo lämpörajoillaan. Claßenin tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka hyönteisyhteisöt ja niiden ekologiset toiminnot kärsivät kohoavista lämpötiloista ja turvapaikkojen menetyksestä intensiivisemmän maatalouden seurauksena. Tutkimusta tehdään sekä trooppisilla alueilla, erityisesti Itä-Afrikassa ja Perussa, että lauhkeassa ilmastossa.

Tutkimusmenetelmät ja -tavoitteet

Claßen käyttää nykyaikaista geneettistä analyysiä hyönteisten fyysisten ominaisuuksien mittaamiseen ja suorittaa laboratoriokokeita. Hänen työnsä tavoitteena on syvästi ymmärtää globaalin ympäristönmuutoksen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja samalla kehittää toimintanäkymiä ekosysteemien säilyttämiseksi. Tämän tutkimuksen kiireellisyyttä korostaa se tosiasia, että lähes puolet kaikista maapallon kuvatuista lajeista on hyönteisiä. Siitä huolimatta niiden monimuotoisuus ja biomassa vähenevät, millä on merkittäviä kielteisiä seurauksia ekosysteemeille.

Ennen nykyistä professuuriaan Claßen johti nuorempaa tutkimusryhmää ADAPT, joka tutki Berchtesgadenin kansallispuiston alppihyönteisyhteisöjen muutoksia. Hänen tohtorintutkintonsa Würzburgin yliopistossa johdatti hänet ilmastonmuutoksen ja maankäytön vaikutuksiin Tansanian Kilimanjaron pölyttäjäyhteisöihin.

Globaali ongelma

Claßenin kohtaamat haasteet eivät ole yksittäisiä, vaan heijastavat globaalia tilannetta. Ilmastonmuutos vaikuttaa kasveihin, eläimiin ja ekosysteemeihin maailmanlaajuisesti, ja lajit muuttavat elinympäristöään ja muuttavat ekosysteemien rakenteita. Sen mukaan Ympäristötutkimuskeskus (UFZ) Ilmastonmuutos on maankäytön muutoksen jälkeen yksi tärkeimmistä biologisen monimuotoisuuden häviämistekijöistä. Kansainvälisten sopimusten, kuten biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (CBD) tarkoituksena on vähentää biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia ja edistää sopeutumisstrategioita.

UFZ:n hankkeissa tutkitaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia alueisiin, ekosysteemitoimintoihin ja palveluihin, mukaan lukien laajamittaiset riskianalyysit ja kokeet biologisen monimuotoisuuden reagoinnista äärimmäisiin ilmasto-olosuhteisiin. Tällainen tutkimus on välttämätöntä, jotta voidaan laatia suosituksia hallinta- ja suojelukonsepteista Euroopan ja liittovaltion tasolla.

Ekosysteemit ja biologinen monimuotoisuus keskiössä

Ilmastonmuutoksen kauaskantoiset vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen, kuten lämpötilan muutokset, sademäärät ja äärimmäisten sääilmiöiden esiintyminen, ovat keskeisiä. Uhkaa ovat merenpinnan nousun ja jääpeiton sulamisen aiheuttamat elinympäristön katoaminen, samoin kuin lajien katoamisen ja lisääntymisen aiheuttamat muuttuvat ekosysteemirakenteet. Tällä kehityksellä on suora vaikutus tärkeisiin ekosysteemipalveluihin, kuten hyönteispölytykseen.

Erityisen vaarallisia alueita ovat trooppiset sademetsät ja koralliriutat, joissa biologinen monimuotoisuus on valtavan paineen alainen. Suojelutoimenpiteitä biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi tarvitaan kiireesti, ja niihin tulisi osallistua kansainvälistä yhteistyötä ja paikallisia yhteisöjä. Ilmastonmuutos pakottaa arvioimaan uudelleen ekosysteemien sopeutumiskykyä ja haavoittuvuutta.

Nämä haasteet huomioon ottaen Claßenin tutkimus korostaa tarvetta vahvistaa lajien ja ekosysteemien sopeutumiskykyä biologisen monimuotoisuuden maailmanlaajuisen häviämisen torjumiseksi. Heidän työnsä on osa laajempaa globaalia pyrkimystä puuttua ilmastonmuutoksen seurauksiin ja kehittää kestäviä ratkaisuja.

Lisää tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen löytyy kattavasta analyysistä das-wissen.de löytää.