Digimedia keskiössä: Nuoret mahdollisuuksien ja vaarojen välissä!

Digimedia keskiössä: Nuoret mahdollisuuksien ja vaarojen välissä!

Digitaalinen media on nyt korvaamaton kumppani arjessa, koulutuksessa ja työelämässä. Näiden teknologioiden intensiivisellä ja ongelmallisella käytöllä voi kuitenkin olla merkittävä negatiivinen vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Tämä tulee tutkimustyöstä, jota johti professori tohtori Roman Soucekin Institute for Empirical Social Science (IESW) -instituutista. Hän kehitti ja arvioi yhdessä kollegoiden kanssa ongelmallisen mediankäytön torjuntaan puuttuvan toimenpiteen, jonka tarkoituksena on vahvistaa käyttäjien itsehillintää ja vähentää puuttumisen pelkoa. Tutkimus ”Psykologisten resurssien edistäminen ongelmallisen mediankäytön selviytymiseen: Koulutusintervention kehittäminen ja arviointi” osoitti, että interventio onnistui ja auttoi merkittävästi vähentämään ongelmallista median käyttöä ja vähentämään stressiä. Nämä havainnot julkaistiin lehdessä Tietokoneet ihmiskäyttäytymisraporteissa julkaistaan ​​ja ovat siellä vapaasti saatavilla.

Tutkimus osoittaa, kuinka tärkeää on löytää tasapaino digitaalisen median kanssa. Nykymaailmassa, jossa älypuhelimet ja sosiaalinen media ovat kaikkialla läsnä, käyttäjäkokemusta muokkaa tarve sosiaaliseen kuulumiseen ja oman elämän hallintaan. Tämä voi saada käyttäjät turvautumaan toimimattomiin selviytymisstrategioihin kompensoidakseen elämän epävarmuutta. Tulokset osoittavat, että älypuhelimen liiallinen käyttö voi johtaa älypuhelimen ongelmalliseen käyttöön (PSU), jolle on ominaista oireet, kuten suvaitsevaisuus, vetäytyminen ja ihmisten väliset konfliktit. Vaikka PSU:ta ei tunnusteta viralliseksi mielenterveyshäiriöksi DSM-5:ssä ja ICD-11:ssä, sen vakavuus korreloi kielteisten mielenterveysvaikutusten kanssa, mukaan lukien masennus ja ahdistus, kuten PMC raportoitu.

COVID-19-pandemian vaikutukset

COVID-19-pandemia on lisännyt digitaalisen median käyttöä entisestään. Sulkujen aikana ihmiset etsivät yhä enemmän tapoja ylläpitää sosiaalisia kontakteja. Tämä ei vain johtanut PSU:n kasvuun, vaan lisäsi myös negatiivisia psykologisia vaikutuksia. Tutkimus korostaa, että alhainen kontrollin tunne liittyy vahvasti FoMO:n (Fear of Missing Out) ja PSU:n vakavuuden korkeampiin tasoihin. Nuoret, jotka kärsivät heikosta kontrollin tunteesta, käyttävät yleensä PSU:ta selviytymisstrategiana. Tämä vaikuttaa heidän psyykkiseen hyvinvointiinsa. Saksassa oma äänekäs PubMed Lähes kaikilla nuorilla on älypuhelin, mikä lisää ongelmallisen käytön riskiä.

Digitaalisen median lisääntyvä käyttö sisältää myös riskejä. Verkkokiusaamisen vaaroista, äärimmäisistä poliittisista näkemyksistä ja sensuroimattomasta sisällöstä keskustellaan yhä enemmän perheissä ja kouluissa. Verkkokiusaaminen vaikuttaa noin viiteen prosenttiin Saksan lapsista ja nuorista, ja se liittyy läheisesti mielenterveysongelmiin. Tietokonepelaamishäiriö on ensimmäinen digitaalisen median käytön häiriöistä, joka on sisällytetty ICD-11:een. Tämä tunnustus korostaa tarvetta kehittää näyttöön perustuvia ehkäisy- ja hoitostrategioita nuorille. Tällaiset vaihtoehdot ovat kuitenkin tällä hetkellä suurelta osin puuttuvat.

Päätelmät ja näkymät

Digitaalisen median terveellisen käytön edistämisen haaste on selkeästi esillä. On välttämätöntä laajentaa tarjontaa terveen median käytön tukemiseksi ja näiden ohjelmien tehokkuuden arvioimiseksi. Harjoitus, tietoisuus ja muut hallinnan tunnetta edistävät toiminnot voivat auttaa vähentämään PSU:ta ja parantamaan psyykkistä hyvinvointia erityisesti haastavina aikoina. Professori Dr. Soucekin ja hänen kollegoidensa tutkimus on tärkeä askel tällä tiellä, mutta se osoittaa myös, että tarvitaan kiireellisesti lisätutkimuksia tehokkaiden strategioiden kehittämiseksi ongelmallisen median käytön torjumiseksi.