Nälkä muuttaa ruokailutottumuksiamme: Uusi tutkimus ravitsee ravintoa!

Nälkä muuttaa ruokailutottumuksiamme: Uusi tutkimus ravitsee ravintoa!

Nykyinen tutkimus Hampurin yliopisto tutkii nälän ja ravintovalintojen välisiä yhteyksiä. Jennifer Marchin ja professori tohtori Sebastian Gluthin johdolla 70 hampurilaiselta aikuiselta tutkivat, kuinka nälkä vaikuttaa havaintoon ja kognitiivisiin päätöksiin valittaessa ruokaa.

eLife-erikoislehdessä julkaistut osallistujat kävivät läpi kaksi testikierrosta: kerran nälkäisenä ja kerran kylläisenä. Terveellisten ja epäterveellisten ruokien välillä valittaessa näytettiin Nutri-Score, kun taas katseenseurantaa käytettiin mittaamaan koehenkilöiden tarkkaavaisuutta. Tulokset osoittavat, että nälkäiset ihmiset valitsevat yhä useammin hyvänmakuisia ruokia ja kiinnittävät vähemmän huomiota ravintotietoihin. Nämä päätökset tehtiin myös nopeammin.

Tutkimuksen tulokset ja vaikutukset

Tulokset viittaavat siihen, että ravintoarvomerkinnät, kuten Nutri-Score, eivät yksin riitä kannustamaan terveellisiin valintoihin. Tulevissa interventioissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota terveellisiin näkökohtiin, esimerkiksi käyttämällä visuaalista korostusta. Nämä havainnot käsittelevät kysymystä siitä, missä määrin nykyinen ravintoarvomerkintäjärjestelmä todella parantaa kuluttajien todellista ruokavaliota.

Väitettä tukee ravitsemustutkimuksen ja -politiikan jatkokehitys. Näin he tukevat Kuluttajaneuvontakeskus Ehdotuksia Nutri-Scoren säätämiseksi vastaamaan paremmin kuluttajien tarpeita. Suunniteltu markkinatarkastus osoittaa näiden mukautusten tarpeellisuuden. Erityisen huomionarvoinen on ehdotus muuttaa sokeripitoisuuden viitearvoa Nutri-Scoressa 90 grammasta 50 grammaan päivässä. Tämä ehdotus on lähempänä Maailman terveysjärjestön (WHO) suosituksia.

Kulttuuriset vaikutukset syömiskäyttäytymiseen

Myös kulttuuriset ajatukset vahvistavat ravinnon kontekstia. Christoph Klotterin artikkeli osoittaa, että kulttuuriset vaikutteet vaikuttavat voimakkaasti ruokailutottumuksiin. Eri kulttuureissa on erilaisia ​​ravitsemusperinteitä, jotka vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen ja ajattelutapaan. Nykyaikaisessa vauraassa yhteiskunnassa ravinnon saantia valvotaan usein rajoittavasti, mikä herättää kysymyksiä itsehallinnasta ja kurinalaisuudesta.

Lisäksi on huomioitava, että syömiskäyttäytymistä opitaan lähtöperheessä, mikä lisää yhteiskuntaluokkien vaikutusta ruokailutottumuksiin. Jotta syömiskäyttäytymisessä saadaan aikaan muutoksia pitkällä aikavälillä, pelkkä tieto terveellisestä syömisestä ei riitä. Ekotrofologien tai psykoterapeuttien ammattiapua voidaan tarvita.

Keskustelu Nutri-Scoren ja vastaavien merkintäjärjestelmien tehokkuudesta on tulossa yhä monimutkaisemmaksi, koska se riippuu suuresti ravitsemuksen yksilöllisistä ja kulttuurisista näkökohdista. Koko yhteiskunnan laajuinen panostus terveellisten ruokailutottumusten edistämiseen esimerkiksi viheralueiden ja leikkikenttien luomisen kautta katsotaan tarpeelliseksi väestön terveystilanteen parantamiseksi pitkällä aikavälillä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kognitiivisten tekijöiden, kulttuuristen vaikutusten ja näyttöön perustuvien ravitsemuslähestymistapojen yhdistelmä vaatii laajempaa lähestymistapaa ravitsemukseen liittyvien sairauksien, kuten esim. Lääketieteellinen lehti kuvailee.