Uusi malli myrskyaaltojen ennustamiseen vaikuttaa rannikonsuojeluun Saksassa

Uusi malli myrskyaaltojen ennustamiseen vaikuttaa rannikonsuojeluun Saksassa

Tohtori Daniel Krieger Hampurin yliopiston Earth System Research and Sustainability -keskuksesta esitteli 9. maaliskuuta 2025 innovatiivisen mallin myrskyaaltojen ennustamiseen. Tämä tutkimus julkaistiin asiantuntijalehdessäGeofysiikan tutkimuskirjeetjulkaisu voi olla ratkaisevan tärkeä rannikonsuojelulle Saksassa ja sen ulkopuolella. Uusi malli yhdistää säätiedot, perinteisen ilmastonlaskentamallin ja modernin tekoälyn tehdäkseen ennusteita, joita ei aiemmin ollut saavutettu.

Ennusteet testattiin käyttämällä historiallisia tietoja Cuxhavenin, Esbjergin (Tanska) ja Delfzijlin (Alankomaat) rannikkokaupungeista. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Cuxhavenissa on havaittu keskimäärin 11,6 myrskytulvaa vuodessa. Malli ennustaa nousun 12,8 myrskytulvaan samana ajanjaksona, mikä osoittaa toleranssialueen 1,6 myrskytulvaa. Vuoteen 2029 mennessä odotetaan vakaata 12 myrskytulvaa vuodessa.

Merkitys rannikonsuojelun kannalta

Näiden ennusteiden merkitys on välttämätön monilla alueilla. Rannikkosuojelu, patojen rakentaminen ja satamainfrastruktuuri ovat huomion kohteena, sillä ilmastonmuutos johtaa merenpinnan nousuun ja lukuisiin muutoksiin rannikkoalueilla, kuten esim. Lufi kuvailee. Rannikkoalueiden intensiivisen käytön ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet pakottavat yhteiskunnan sopeutumaan uusiin sopeutumisstrategioihin.

Erityisen huomionarvoista on, että monet aikaisemmista ilmastomalleista pystyivät ennustamaan vain myrskyjen tiheyttä Pohjanmerellä, mutta eivät niiden erityisiä vaikutuksia rannikkoalueisiin. Vuodesta 1940 lähtien joka tunti tallennetun noin 700 000 vedenkorkeusmittauksen avulla tri Krieger voi käyttää tätä tarkemman analyysin tekemiseen. Tilastollinen malli oppi, että 80 % tiedoista käytettiin mallin koulutukseen ja 20 % validointiin, mikä parantaa merkittävästi ennusteen tarkkuutta.

Taloudelliset vaikutukset ja suojelustrategiat

Merenpinnan nousun taloudelliset vaikutukset tuntuvat jo tänään. Merenkulkuala, mukaan lukien merikalastus, kalanjalostus ja offshore-teknologia, on keskeinen merkitys Saksan rannikkoalueille, joilla on myös korkea arvo vapaa-ajan ja virkistyssektorilla. Meren intensiivinen käyttö johtaa kuitenkin usein esimerkiksi tämän kaltaiseen ekologiseen stressiin Liittovaltion ympäristövirasto selitetty yksityiskohtaisesti. Niissä käsitellään myös tarvetta suojella vähintään 10 prosenttia merialueista ja keskustellaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvistä haasteista.

Vallitsevat ilmasto- ja ekologiset olosuhteet edellyttävät poikkitieteellisiä lähestymistapoja rannikon varman suojelun varmistamiseksi. Kansallisen rannikkoalueiden integroidun hoidon strategian (ICZM) tavoitteena on edistää rannikoiden ekologisesti ehjää ja taloudellisesti vauras kehitystä, vaikka rannikkoalueiden hallintaprosessissa ei ole vielä määritelty erityisiä sopeutumistoimenpiteitä. Meneillään oleva "sustainMare" -tutkimustehtävä tavoittelee samanlaisia ​​tavoitteita ja tutkii valtamerten käyttöä.

Erityisesti Dr. Warriorsin havainnot tulevista myrskytulvista voivat olla erittäin tärkeitä 2030-luvulla. Sisäinen ilmaston vaihtelu, joka tällä hetkellä vaimentaa merenpinnan nousun vaikutuksia, voi vain lisätä myrskyaaltoja tänä aikana. Tämä pätee erityisesti tuleviin vuosiin, jolloin keskimääräisen myrskytulvan korkeuden odotetaan kaksinkertaistuvan kolmeen metriin.

Nykyinen kehitys edellyttää sekä infrastruktuurimme että rannikonsuojelutoimenpiteiden mukautumista ja kehitystä. Kiireellisten haasteiden vuoksi on olennaisen tärkeää saada vankat toiminta- ja hoitovaihtoehdot rannikkoalueiden suojelemiseksi ja tulevaisuuden elinympäristön turvaamiseksi.