Oikeistopopulismi nousussa: Miksi keskusta horjuu

Oikeistopopulismi nousussa: Miksi keskusta horjuu

9. maaliskuuta 2025 poliittiset maisemat Saksassa ja Euroopassa muuttuivat entisestään. Mannheimin yliopiston uusi tutkimus valaisee kehitystä 1970-luvun lopun jälkeen. Se osoittaa, että keskustapoliitikkojen yritys siirtyä lähemmäksi oikeistopopulistisia asenteita ei usein tuota toivottua äänestäjävoittoa. Sen sijaan äänestäjät pysyvät uskollisina AfD:n kaltaisille "alkuperäisille". Oppiessaan oikeistopopulistista retoriikkaa konservatiiviset puolueet uhkaavat menettää äänestäjiä AfD:lle, mikä on huolestuttava trendi.

Erityisesti pitkään jatkunut keskustelu siirtolaisuudesta on saanut Olaf Scholzin ja Friedrich Merzin kaltaiset poliitikot siirtymään enemmän oikeistolaisiin asemiin. Merz uskoi voivansa saada äänestäjät takaisin AfD:ltä, mutta hänen taktiikkansa epäonnistui, mikä asetti hänet ja osa CDU:sta paineen alle. Angela Merkel ilmaisi huolensa Merzin pitkän aikavälin strategian kestävyydestä.

Oikeistopopulismi eurooppalaisessa kontekstissa

Suuntaus kohti oikeistopopulististen puolueiden normalisoitumista 1980-luvulta lähtien ei ole vain saksalainen ilmiö. Samanlaista kehitystä on havaittavissa muissa Euroopan maissa. Itävallassa Herbert Kicklin johtama FPÖ sai 28,85 prosenttia äänistä vuoden 2024 kansallisneuvoston vaaleissa ja on nyt vahvin voima. Myös Saksassa AfD sai jopa 30 prosenttia äänistä paikallis- ja kansallisissa vaaleissa vuonna 2014, erityisesti Saksin ja Thüringenin liittovaltioissa. Ennusteiden mukaan se voi nousta 20 prosenttiin vuoden 2025 liittovaltiovaaleissa.

Tämä kehitys on yhdenmukainen laajemman analyysin kanssa Euroopassa, jossa oikeistopuolueet ovat saaneet vaikutusvaltaa monissa maissa. Italian pääministeri Giorgia Meloni ja hänen konservatiivinen liittonsa ovat vahvasti läsnä poliittisella areenalla, kun taas Marine Le Pen hallitsee edelleen siirtolaiskeskustelua Ranskassa. Oikeistopopulististen puolueiden nousua leimaa usein antidemokraattinen ja rasistinen kauna ja kriisitilanteiden, kuten koronapandemia ja Ukrainan sota, hyväksikäyttö.

Sosiaalinen vaikutus ja vastustus

Hans Böckler -säätiö huomauttaa, että demokratian vastaiset asenteet eivät ole vain yhteiskunnan reunoilla, vaan ne ovat myös laajalle levinneitä keskuksessa. Koronakriisin pahentamalla tyytymättömyydellä sosiaalisiin oloihin on ratkaiseva rooli alttiudessa oikeistopopulistisille ideologioille. 61 % AfD:n äänestäjistä on samaa mieltä pandemiaa koskevien salaliittomyyttien kanssa ja osoittaa yhtäläisyyksiä vastaavien suuntausten kanssa Ukrainan sodan yhteydessä.

Aktiivisella kansalaisyhteiskunnalla on kuitenkin potentiaalia vastustaa oikeistosuuntausta. Äänestyksen jälkeen sadat tuhannet ihmiset lähtivät kaduille osoittamaan mieltään normalisointioikeuksia vastaan. Ammattiliittojen vahva sitoutuminen voisi myös auttaa vähentämään demokratian vastaisia ​​asenteita yhteiskunnassa.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että oikeistopopulismin normalisoituminen Saksassa ja Euroopassa paljastaa syvempiä yhteiskunnallisia vääristymiä. Poliittisten instituutioiden haasteena on saada takaisin väestön luottamus, samalla kun keskustelu maahanmuutosta, sosiaalisesta eriarvoisuudesta ja demokraattisten arvojen kriisistä on kiireellisempi kuin koskaan. Enemmän kuin koskaan on tärkeää ymmärtää oikeistopopulististen puolueiden nousun syyt ja kehittää tehokkaita vastastrategioita.

Leuphana kertoo... | Böckler Foundation analysoi antidemokraattisia asenteita... | Deutschlandfunk seuraa kansainvälisiä trendejä...