Euroopan tulevaisuus: Mitä Trump 2 tarkoittaa transatlanttisille suhteille!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Asiantuntijat keskustelivat 7.5.2025 Helmut Schmidt Auditoriossa Trumpin toisen hallinnon seurauksista EU:lle.

Am 7. Mai 2025 diskutierten Experten im Helmut Schmidt Auditorium über die Folgen der zweiten Trump-Administration für die EU.
Asiantuntijat keskustelivat 7.5.2025 Helmut Schmidt Auditoriossa Trumpin toisen hallinnon seurauksista EU:lle.

Euroopan tulevaisuus: Mitä Trump 2 tarkoittaa transatlanttisille suhteille!

Toukokuun 7. päivänä 2025 Bucerius Law Schoolin Helmut Schmidt Auditoriossa tapahtui merkittävä tapahtuma, joka käsitteli Donald Trumpin toisen toimikauden seurauksia Euroopan unionille (EU). Järjestäjänä Studium generale yhteistyössä ZEIT STIFTUNG BUCERIUSin ja Hertie Schoolin kanssa asiantuntijat kokoontuivat keskustelemaan Euroopan haasteista ja mahdollisuuksista tässä monimutkaisessa geopoliittisessa kontekstissa. Keskustelujen joukossa olivat tunnettu hampurilainen perheyrittäjä Johanna von Eben-Worlée, Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja David McAllister ja arvostettu liikkeenjohdon konsultti, professori tohtori Burkhard Schwenker.

Keskustelua johti tohtori Cornelius Adebahr moderaattorina ja aloitti Bucerius Law Schoolin presidentin, professori Michael Grünbergerin tervetulotoivotuksella. Yksimielisyys transatlanttisten suhteiden heikkenemisestä Trumpin toisen kauden alun jälkeen oli selvä. Siitä huolimatta näkemys Euroopan tulevaisuuden mahdollisuuksista oli optimistinen. Eben-Worlée ilmaisi järkyttävän johtopäätöksen ja viittasi vakaviin haasteisiin, jotka ovat nousseet tukkeutuneista kauppaketjuista, tulleista ja tuotantopaikkojen siirtymisestä.

Transatlanttiset haasteet

Transatlanttista suhdetta muokkaavat monet asiat, mukaan lukien energiahuolto, talouspolitiikka ja puolustuskapasiteetti. Tältä osin sekä amerikkalaiset että eurooppalaiset vaativat tiukkoja toimia. Molemmat osapuolet arvioivat yleistä poliittista tilannetta samalla tavalla, mutta asettavat eri aksentteja odotuksiinsa yhteistyöstä. McAllister kuvaili viime viikkoja "hirvittäviksi" ja varoitti yhteisen edistyksen vähenemisestä.

Professori Schwenker kuvaili Atlantin siltaa "romahtaneeksi" ja teki selväksi, että Euroopan ei pitäisi jäädä teoreettiseen analyysiin vaan ryhtyä toimiin. Tunnistettuja toiminta-alueita ovat erityisesti kauppa, talous ja puolustus. Eben-Worlée vaati myös tullien aiheuttamien vahinkojen rajoittamista ja parempaa sopeutumiskykyä vapaakauppasopimusten avulla EU:n taloudellisen itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi.

Strategiat tulevaisuutta varten

Tilaisuuden aikana tehdyt ehdotukset osoittivat tarvetta kehittää Euroopan omaa turvallisuus- ja puolustusteollisuutta. Professori Schwenker korosti, että tämä on tehtävä asianmukaisilla taloudellisilla resursseilla. Eben-Worlée kannatti myös tutkimuslaitosten integroimista "puolustusteknologian" alueelle ja Saksan ja Euroopan taloudellisten vahvuuksien hyödyntämistä erityisesti sellaisilla aloilla kuin tekoäly (AI), automaatio ja ilmastotutkimus.

Keskustelu perustui myös nykyisten kauppasuhteiden ja geopoliittisen kontekstin, erityisesti Kiinan roolin, analyysiin. Saksan ulkosuhteiden neuvoston (DGAP) raportissa EU:lla kuvataan olevan yksi maailman integroiduimmista kahdenvälisistä kauppa- ja investointisuhteista Yhdysvaltojen kanssa. Ryhmä korostaa, että Saksa ja EU pyrkivät laajentamaan yhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa välttäen samalla kauppakonflikteja. Tämä on erityisen tärkeää, koska Bidenin hallinto jatkaa kauppapoliittisten lähestymistapojen noudattamista Trumpin aikana ja kilpailu Kiinan kanssa voimistuu.

Nykyisen poliittisen kehityksen aiheuttamat haasteet edellyttävät korkeatasoista koordinaatiota ja sitoutumista Atlantin molemmin puolin. Tämä on ainoa tapa varmistaa pitkän aikavälin rauha ja vauraus transatlanttisella alueella. USA:n vuonna 2024 pidettävien presidentinvaalien ja mahdollisten lisämuutosten vuoksi kauppapolitiikassa on ratkaisevan tärkeää, että Eurooppa ei vain reagoi, vaan myös kehittää ennakoivasti omia strategioitaan vahvistaakseen asemaansa globaalilla näyttämöllä.

Kaiken kaikkiaan keskustelun tulokset ja jaetut näkemykset osoittavat, että transatlanttiset suhteet eivät ole vain keskeinen asia poliittisella asialistalla, vaan myös ratkaiseva tekijä molempien alueiden talouden ja turvallisuuden kannalta.

Lisätietoa ja syvällisiä analyyseja transatlanttisista suhteista löytyy raporteista alkaen lakikoulu.de, hss.de ja dgap.org.