Kestävän kehityksen koulutus: Kassel-projekti näyttää uusia polkuja!

Kestävän kehityksen koulutus: Kassel-projekti näyttää uusia polkuja!

Kasselin yliopistossa palkittiin hiljattain innovatiivinen hanke kestävän kehityksen integroimiseksi muodollisiin koulutusprosesseihin. Opettajien koulutuskeskuksen (ZLB) toimitusjohtajan tohtori Ellen Christoforatoun johtama projekti yhdistää teoreettisen koulutuksen käytännön sovelluksiin kestävän kehityksen alalla.

Mukana on lukuisia kumppaneita, mukaan lukien alueen koulut, yliopistojen laitokset ja kansainväliset järjestöt, kuten Oikean toimeentulon säätiö. Tavoitteena on tutkia metsänistutuksen ekologisia, sosioekonomisia ja kulttuurisia vaikutuksia Farmer Managed Natural Regeneration (FMNR) -menetelmällä.

Keskity FMNR:ään ja kestävän kehityksen koulutukseen

FMNR-menetelmä, jonka on kehittänyt australialainen maataloustutkija ja vaihtoehto Nobel -palkinnon voittaja Tony Rinaudo, on keskeisessä roolissa tässä koulutusprojektissa. Se edistää köyhtyneiden ja metsien maaperän uusiutumista ja auttaa voittamaan haasteita, kuten ilmastoneutraaliutta, nälänhätää ja vesipulaa. Tämän menetelmän toteutus osoittaa, kuinka kestävän kehityksen koulutus (ESD) ei ainoastaan ​​vahvista ympäristökasvatusta, vaan myös edistää tulevaisuuteen suuntautuvia päätöksiä ihmisten keskuudessa.

Koulutuksen merkitystä kestävälle kehitykselle korostaa erityisesti Unescon "BKTL 2030" -ohjelma, joka tukee globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Kasselin yliopiston opettajankoulutusopiskelijat voivat osallistua tähän hankkeeseen ja saada sen hyvityksen InterESD (Internationalization and Education for Sustainable Development) -opintoprofiiliin.

Tieteidenvälinen lähestymistapa

Monografiassa "Kestävää kehitystä edistävä koulutus. Tony Rinaudon elämäntyö mahdollisuutena uskonnolliseen kasvatukseen" Jonas Wippermann korosti Rinaudon elämäntyön merkitystä uskonnollisen kasvatuksen ja ympäristökasvatuksen kannalta. Julkaisu, joka ilmestyy vuonna 2024 kasselin yliopiston lehdistö julkaistiin, käsittelee kysymystä siitä, kuinka kestävää ajattelua voidaan jäsentää oppilaitoksissa nuorten motivoimiseksi.

Paine sisällyttää oppitunteihin esimerkiksi ilmastonsuojelun ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kaltaisia ​​aiheita. Wippermannin analyysi osoittaa, kuinka tämä voi tapahtua monitieteisten lähestymistapojen avulla luokkahuoneessa. Keskittyminen uudistamiseen ja ekologiaan ei tarjoa vain kestäviä ratkaisuja, vaan myös syvällisen näkemyksen tulevien sukupolvien vastuuseen.

Lisätietoja tästä integroidusta koulutushankkeesta on hankkeen verkkosivuilla ja tri Ellen Christoforatou saatavilla.