Byrokratian vähentäminen: Kasselin yliopiston uusi kansleri vaatii uudistuksia!
Dr. Oliver Fromm, Kasselin yliopiston kansleri, vaatii byrokratian vähentämistä innovaatioiden lisäämiseksi ja suunnittelee konferenssia Berliinissä.

Byrokratian vähentäminen: Kasselin yliopiston uusi kansleri vaatii uudistuksia!
Tohtori Oliver Fromm valittiin 19. syyskuuta 2025 Kasselin yliopiston uudeksi kansleriksi. Vuonna 1964 syntynyt ja aiemmin apulaiskanslerina toiminut Fromm ilmaisi odottavansa uuden tehtävän tarjoamia laajentuvia suunnittelumahdollisuuksia. Hän arvostaa haasteita, joita yliopistojen byrokraattinen maisema tuo mukanaan.
Byrokratia on ongelma, jonka Fromm pitää tieteen esteenä. Hänen lausuntojensa mukaan kasvava byrokratia ottaa käyttöön arvokasta kapasiteettia, jota opetuksessa ja tutkimuksessa kipeästi tarvitaan. Budjettien pienenemisen vuoksi Fromm vaatii hallinnollisten prosessien kohdennettua yksinkertaistamista ja vähentämistä innovaatiopotentiaalin vapauttamiseksi.
Byrokratian vähentäminen keskeisenä huolenaiheena
Frommin suunnitelmat tähtäävät valtakunnalliseen konferenssiin nimeltä "Yksinkertaista ja jätä pois: byrokratian vähentäminen tieteen vapauttamiseksi". Tämän konferenssin, joka pidetään Berliinissä 13. ja 14. lokakuuta 2025, järjestävät Saksan yliopistojen kansleriliitto, Stifterverband ja Volkswagen Foundation. Tarkoituksena on käynnistää vuoropuhelu yliopistoille kiireellisesti tarvittavista helpotuksista.
Fromm kirjoitti yhdessä tri Christina Reinhardtin kanssa kannanoton hallinnon yksinkertaistamisesta. Tässä artikkelissa korostetaan, että byrokratian vähentäminen on tärkeää paitsi yliopistoille, myös koko yhteiskunnalle. Byrokratian vähentäminen on tällä hetkellä keskeinen asia Saksan hallitukselle, mutta edistystä ei pidetä riittävänä erityisesti byrokratiaapulain IV osalta.
Byrokratian haasteet
EU:n ja liittovaltion uusien vaatimusten toimeenpano asettaa viranomaisille huomattavia haasteita. Usein nämä vaatimukset saapuvat samaan aikaan ja resurssit puuttuvat niiden tehokkaaseen toteuttamiseen. Ehdotus digitalisointivaatimusten vahvistamisesta voisi olla askel oikeaan suuntaan. Lisäksi olisi otettava käyttöön byrokratiatarkistus, jotta voitaisiin tarkastella ehdotettujen lakien soveltuvuutta käytännössä.
Keskustelu byrokratian vähentämisestä on laajaa. Ehdotukset, kuten sovellusten automatisointi esimerkiksi elämäntapahtumiin, on tarkoitettu keventämään hallintoprosessien taakkaa. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että kansalaisten luottamus viranomaisiin on heikko. Muutospelot estävät usein kansalaisia käyttämästä uusia digitaalisia järjestelmiä.
Innovatiivisen vahvuuden konteksti
Tämän kehityksen taustalla on Saksan innovatiivisuuteen kohdistuva paine, joka asiantuntijoiden mukaan on heikentynyt. Vuodesta 2014 vuoteen 2024 Saksa putosi 6. sijasta 24:ksi IMD:n kilpailukyvyn rankingissa. Talouden heikkous ja innovaatiodynamiikan heikkeneminen ovat suuria huolia. Johtavat tutkimuslaitokset ovat jo laskeneet vuoden 2025 bruttokansantuotteen ennusteita alaspäin.
Syyt innovaatiovoiman vähenemiseen ovat moninaiset ja vaihtelevat byrokratiasta ja liiallisesta sääntelystä pitkiin hyväksymismenettelyihin. Jos tutkimustuloksia ei haluta kaupallisesti skaalata, hyviä ideoita ei usein saada muutettua kaupalliseksi menestykseksi. Tällä on kielteisiä vaikutuksia työllisyyteen ja hyvinvointiin maassa.
Kansleri Fromm, joka on toiminut tehtävässään heinäkuusta 2015 ja jatkaa tehtävässään vuoteen 2027 asti, on sitoutunut roolissaan innovaatioihin, digitalisaatioon ja hallinnon modernisointiin. Hänen sitoutumisensa voisi olla tärkeä panos yliopistojen ja koko Saksan innovaatiojärjestelmän tulevaisuuteen.