Väestötilanne Venäjällä: Putinin epätoivoinen taistelu tulevaisuuden puolesta!

Väestötilanne Venäjällä: Putinin epätoivoinen taistelu tulevaisuuden puolesta!

Tiistaina 1. huhtikuuta klo 18.00 pidetään Ivan Krastevin luento "Tulevaisuuden paluu ja viimeinen mies: Demografisen mielikuvituksen politiikka" Human Sciences Research Collegessa Bad Homburgissa. Krastev, syntynyt vuonna 1965, on liberaalistrategiakeskuksen puheenjohtaja Sofiassa ja Albert Hirschman pysyvä stipendiaatti Wienissä. Hänen analyysinsä keskittyy demokratian tulevaisuuteen ja syihin, miksi monet ihmiset kääntyvät pois siitä. Tilaisuuden avaa professori Johannes Völz, amerikkalaisen tutkimuksen tutkija ja John McCloy Transatlantic Forumin puhuja. Osallistuminen edellyttää ilmoittautumista 27.3.2010 klo anmelde@forschungskolleg-humanwissen.de.

Krastev on tehnyt itselleen mainetta säännöllisillä panoksillaan Financial Times ja on julkaissut useita kirjoja viime vuosina, mukaan lukien "The light that goi out" (2021) ja "European Twilight" (2017). Hänen työnsä on palkittu Jean Améry -palkinnolla eurooppalaisissa esseissä (2020) ja Lionel Gelber -palkinnolla (2020). John McCloy Lectures, joissa Krastev puhuu, ovat jo pitäneet tunnetut henkilöt, kuten Charles A. Kupchan ja Sigmar Gabriel, ja ne korostavat tärkeitä aiheita transatlanttisissa suhteissa.

Väestörakenteen haasteet Venäjällä

Krastevin luento tapahtuu globaalien demografisten muutosten taustalla. Erityisesti Venäjällä on edessään merkittävä väestön väheneminen, jonka presidentti Vladimir Putin pitää vakavana ongelmana. Neuvostoliiton loputtua maa on menettänyt noin 17 miljoonaa ihmistä. Syntyvyysluvut monissa yhteiskunnissa, myös Venäjällä, laskevat jyrkästi, eivätkä monet maat saavuta väestön ylläpitämisen edellyttämää tasoa. Tämä koskee sekä rikkaita että köyhiä kansoja sekä maallisia ja uskonnollisia yhteisöjä.

Sukupuolikohtainen kuolleisuus Venäjällä on erittäin korkea; Naiset elävät keskimäärin lähes 12 vuotta pidempään kuin miehet. Putin pitää nykyistä demografista tilannetta turvallisuusongelmana, koska se uhkaa hänen valtaansa ja Venäjän vaikutusvaltaa. Ennusteiden mukaan maan väkiluku saattaa supistua 74-112 miljoonaan vuoteen 2100 mennessä. Nämä haasteet huomioon ottaen Ukrainan sotaa voidaan pitää yrityksenä integroida etnisiä venäläisiä ja laajentaa väestöä. Krimin liittäminen vuonna 2014 lisäsi Venäjään noin 2,4 miljoonaa etnistä venäläistä.

Putinin väestönsuojelupolitiikka

Putinin poliittinen ajattelutapa pitää demografista taantumaa eksistentiaalisena uhkana, joka tulkitaan sodan muotona venäläisen kulttuurin hävittämistä vastaan. Kreml syyttää alhaisesta syntyvyydestä länsimaisia ​​vaikutteita, erityisesti feminismiä ja LGBTQ-politiikkaa. Putin ja hänen kannattajansa pelkäävät, että länsi yrittää heikentää Venäjän demografista elinvoimaa.

Lisäksi Ukrainan sota yhdistetään tietoisesti Venäjälle salakuljetettujen ja perheisiin adoptoitujen lasten joukkokaappauksiin. Joten Putin näkee Ukrainan mahdollisena tulevaisuuden Venäjän kansalaisten lähteenä. Tämä dynamiikka ei edusta vain geopoliittista konfliktia, vaan myös syvää demografista haastetta, joka voi muuttaa perusteellisesti Venäjän yhteiskuntarakennetta.