Peruskivi muurattu uudelle tutkimuskeskukselle Giessenissä: 76 miljoonaa euroa!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

6.6.2025 muurattiin peruskivi JLU:n Giessenin sähkökemiallisten materiaalien tutkimuskeskukselle akkututkimuksen edistämiseksi.

Am 6. Juni 2025 wurde der Grundstein für das Gießen Center for Electrochemical Materials Research an der JLU gelegt, um Batterieforschung zu fördern.
6.6.2025 muurattiin peruskivi JLU:n Giessenin sähkökemiallisten materiaalien tutkimuskeskukselle akkututkimuksen edistämiseksi.

Peruskivi muurattu uudelle tutkimuskeskukselle Giessenissä: 76 miljoonaa euroa!

6.6.2025 muurattiin peruskivi uudelle tutkimusrakennukselle "Gießen Center for Electrochemical Materials Research" (GC-ElMaR) Justus Liebig -yliopistossa Giessenissä (JLU). Tämä tärkeä hanke rakennetaan Seltersbergin luonnon- ja biotieteiden kampukselle ja sen on määrä valmistua vuoden 2027 loppuun mennessä. Uuden rakennuksen kokonaiskustannukset ovat noin 76 miljoonaa euroa, josta noin 65 miljoonaa euroa on rakennuskustannuksia ja noin 11 miljoonaa euroa laitekustannuksia.

Hankkeen rahoitus tulee eri lähteistä. Hessenin osavaltion osuus on noin 40 miljoonaa euroa ja Heureka-ohjelmasta noin 32,5 miljoonaa euroa. Lisäksi hankkeeseen tulee 7,5 miljoonaa euroa Justus Liebig -yliopistolta ja noin 30 miljoonaa euroa liittohallitukselta. Tämä sisältää sekä rakennus- että laitekustannukset. Uusi rakennus rakennetaan olemassa olevien kemian ja fysiikan tilojen välittömään läheisyyteen.

Tutkimuskeskuksen tarkoitus ja merkitys

"Gießenin sähkökemiallisten materiaalien tutkimuskeskuksen" keskeinen tavoite on edistää sähkökemiallisten materiaalien tutkimusta. Erityisesti painopiste on akkututkimuksessa. Peruskiven muuraukseen osallistui lukuisia korkea-arvoisia edustajia, mukaan lukien Hessenin tiedeministeri Timon Gremmels ja JLU:n presidentti, professori tohtori Catherine Lorenz. Hessenin osavaltion rakennus- ja kiinteistöviraston johtaja Thomas Platte korosti uuden rakennuksen valtavaa merkitystä akkumateriaalien tutkimukselle.

Tutkimuskeskuksen nykyaikainen laboratorioinfrastruktuuri on tarkoitettu mahdollistamaan työskentely erittäin matalissa lämpötiloissa ja edistämään siten tieteidenvälistä tutkimusta. Tämä nähdään ratkaisevan tärkeänä innovatiivisen kehityksen kannalta akkuteknologian alalla.

Cluster of Excellence POLiS ja sen laajentaminen

Akkututkimuksen yhteydessä on suuri merkitys akkututkimusverkostolla POLiS (Post Lithium Storage), jota rahoitetaan huippuyksikkönä vuosina 2026-2032. Vuonna 2018 perustettu klusteri on erikoistunut innovatiivisten akkumateriaalien ja varastointitekniikoiden kehittämiseen. Vastuulliset tiedemiehet, kuten professori Birgit Esser, professori Helmut Ehrenberg ja professori Jürgen Janek, johtavat tätä tärkeää hanketta. POLiS:n tavoitteena on kehittää litiumittomia, turvallisia ja kestäviä akkuja.

Tulevalla rahoituskaudella painopiste on täyskennojen toteuttamisessa ja akkukomponenttien vuorovaikutuksessa. Kestävyys on tutkimuksen painopiste, mukaan lukien elinkaarianalyysit. Hankkeen kumppaneita ovat Karlsruhen teknologiainstituutti (KIT), Justus Liebig -yliopisto Giessenissä, Baden-Württembergin aurinkoenergian ja vetytutkimuksen keskus ja Helmholtz Center Berlin.

Konteksti ja tulevaisuuden näkymät

Toinen KIT:n menestys on kaksi onnistuneesti jätettyä hakemusta ”Cluster of Excellence” -rahoituslinjalle, mukaan lukien POLiS ja 3D-tulostustekniikoita käsittelevä 3DMM2O-projekti. Yhteensä klusterit saavat kukin enintään 70 miljoonaa euroa seitsemän vuoden rahoituskaudella. Tämä menestys vahvistaa KIT:n mahdollisuuksia saada huippuyliopiston arvonimi, mikä voisi entisestään vahvistaa Saksan asemaa kansainvälisessä tiedemaailmassa.

Jatkuva keskittyminen sähkökemialliseen energian varastointiin on ratkaisevan tärkeää energiasiirtymän kannalta, ja huippuosaamisklusterien kehityksellä on pysyvä vaikutus Saksan akkumaisemaan. Liittovaltion ja osavaltioiden hallitusten huippuosaamisen strategian tavoitteena on edistää tutkimuksen huippuosaamista Saksan yliopistoissa ja tarjota vuosittain 3-10 miljoonaa euroa. Nämä toimenpiteet vahvistavat ratkaisevasti Saksaa tiedealueena.