Apua vanhemmille: vinkkejä lasten mutismiin ja ahdistuneisuushäiriöihin!

Apua vanhemmille: vinkkejä lasten mutismiin ja ahdistuneisuushäiriöihin!

18. lokakuuta 2025 Gießenin Justus Liebig -yliopiston kliinisen lasten ja nuorten psykologian laitos kutsuu sinut informatiiviseen luentosarjaan. Tapahtuma on suunnattu vanhemmille, opettajille, kasvattajille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Nämä luennot tarjoavat mahdollisuuden ymmärtää ja soveltaa erilaisia ​​psykologisia aiheita.

Tapahtuma järjestetään osoitteessa Otto-Behaghel-Straße 10C, luentosali 5A Gießenissä ja alkaa klo 18. Jokainen luento kestää noin 90 minuuttia. Tämän foorumin tavoitteena on laajentaa tietoa asiaan liittyvistä psykologisista aiheista, jotka ovat tärkeitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa.

Luennon sisältö ja päivämäärät

Luentosarja kattaa seuraavat aiheet:

• 27. Oktober 2025: „Wenn Kinder manchmal verstummen: Erkennen, Verstehen und Handeln bei selektivem Mutismus“ – Referentin: Prof. Dr. Christina Schwenck. Selektiver Mutismus betrifft circa 1 % der Kinder und Jugendlichen und führt dazu, dass Kinder in bestimmten Situationen, wie beispielsweise in der Schule, nicht sprechen können.
• 3. November 2025: „Ängstlich, Angst, Angststörung? – ängstliches Verhalten bei Kindern verstehen“ – Referentinnen: Dr. Naomi Werkmann, Carolin Röse-Werkmann, Antonia Buchal. Der Vortrag beleuchtet die Entwicklung von ängstlichem Verhalten vom Kleinkind- bis Jugendalter und die Differenzierung zwischen alterstypischen und klinisch auffälligen Ängsten.
• 10. November 2025: „Kinder im Autismus-Spektrum begleiten – Verständnis schaffen, Förderung ermöglichen“ – Referentinnen: Dr. Gloria Gehb, Alexandra Ntiso. Es erfolgt ein Vergleich zwischen Autismus-Spektrum-Störung und selektivem Mutismus, mit dem Ziel einer präziseren Differentialdiagnostik.

Mutismi ja autismi: näkemyksiä psykologiaan

Luentojen keskeinen teema on selektiivisen mutismin ja autismin ero. Selektiivinen mutismi on ahdistuneisuushäiriö, jossa lapset eivät pysty puhumaan tietyissä sosiaalisissa tilanteissa ja kommunikoimaan normaalisti toisissa. Tämä häiriö alkaa usein esikouluiässä ja voi johtaa merkittäviin sosiaalisiin ja akateemisiin vaurioihin.

Sitä vastoin autismikirjon häiriö on varhaislapsuuden kehityshäiriö, jolle on ominaista sosiaalisen kommunikaation ja vuorovaikutuksen puute. Vaikka selektiivistä mutismia sairastavat lapset pystyvät kommunikoimaan ei-verbaalisesti, autistisilla lapsilla on usein vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, mikä johtaa katsekontaktiin ja emotionaaliseen empatiaan. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että ammattilaiset tekevät kattavan arvioinnin väärinkäsitysten ja virhediagnoosien välttämiseksi. Kyky erottaa oireet tarkasti on ratkaisevan tärkeää diagnostisen tarkkuuden kannalta.

Luennot eivät ainoastaan ​​tarjoa yksityiskohtaista tietoa selektiivisistä mutismista ja ahdistuneisuushäiriöistä, vaan myös korostavat tarvetta tarkalle erotusdiagnoosille näiden ja muiden häiriöiden välillä parhaan mahdollisen tuen takaamiseksi sairastuneille lapsille.

Lisätietoja varten kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Prof. Dr. Contact Christina Schwenckiin 0641 99-26015 tai sähköpostitse. Justus Liebig -yliopiston verkkosivuilla on myös kattavat tiedot luentosarjan aiheista: www.uni-giessen.de.