IPBES-raportti: Kiireelliset askeleet kestävään kehitykseen!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

UNI Kassel korostaa IPBES-raporttia transformatiivisesta muutoksesta ja sen merkitystä kestävälle kehitykselle maailmanlaajuisesti.

Die UNI Kassel beleuchtet den IPBES-Bericht zu transformativem Wandel und dessen Bedeutung für nachhaltige Entwicklung weltweit.
UNI Kassel korostaa IPBES-raporttia transformatiivisesta muutoksesta ja sen merkitystä kestävälle kehitykselle maailmanlaajuisesti.

IPBES-raportti: Kiireelliset askeleet kestävään kehitykseen!

9.3.2025 hyväksyttiin merkittävä transformatiivisen muutoksen raportti, jonka on tarkoitus toimia pohjana tuleville politiikan päätöksille biodiversiteetin ja kestävyyden alalla. Osana IPBES:ää (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) valmistunut asiakirja edustaa kattavaa tieteellistä analyysiä, joka toimii tärkeänä ohjenuorana päättäjille. Yli 100 tutkijaa 42 maasta työskenteli raportin parissa yli kolmen vuoden ajan. Tavoitteena oli tunnistaa kestävän muutoksen keskeiset vaikuttajat ja kehittää konkreettisia toimintavaihtoehtoja, joissa yhdistyvät ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset tavoitteet.

Raportti nimeltään "Teemaattinen arviointi transformatiivisesta muutoksesta" hyväksyttiin virallisesti Windhoekissa Namibiassa. Muuttavan muutoksen haasteita käsittelevää lukua johtanut Tobias Plieninger tunnisti useita esteitä, jotka estävät kestävää muutosta. Tällaisia ​​esteitä ovat siirtomaaajattelu, ympäristölle haitalliset tuet, kestämättömät tuotanto- ja kulutustavat sekä tiedon ja teknologian epätasa-arvoinen saatavuus. Historialliset esimerkit osoittavat kuitenkin, että tällaiset esteet voidaan voittaa.

Ehdotetut toimenpiteet

Tarvittavan muutoksen nopeuttamiseksi raportissa ehdotettiin useita toimenpiteitä. Näitä ovat talousjärjestelmien muuttaminen kohti suurempaa luonnon- ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta, luontoystävällisten teknologioiden edistäminen ja tieteiden välinen yhteistyö eri sektoreilla, kuten maataloudessa, metsätaloudessa ja terveysalalla. Plieninger korostaa, että myös alkuperäiskansojen tietojärjestelmien tulee myötävaikuttaa muutoksen muokkaamiseen.

Raportin keskeinen havainto on ero muutoksen tarpeen ja usein epäröivän poliittisen tason täytäntöönpanon välillä. Plieninger ymmärtää, että toimia tarvitaan kiireellisesti aloilla, joilla on korkea vastuu luonnontuhosta. Näistä haasteista huolimatta hän on edelleen optimistinen syvällisen muutoksen mahdollisuudesta.

Linkki kansalliseen aloitteeseen

Mietintö ei ole vain tieteellinen asiakirja, vaan se on myös sysäys poliittisille toimille ja strategioille. Saksassa kansallista biodiversiteettistrategiaa 2030 (NBS 2030) tukevat useat tutkimushankkeet, joita BMUV ja BfN ovat koordinoineet vuodesta 2019 lähtien. Sidosryhmätyöpajojen ja tieteidenvälisten vuoropuhelujen tulokset on sisällytetty sosioekologisten muutosten edistämistoimenpiteiden luetteloon, kuten näkyy. bfn.de kuvattu.

Osana NBS 2030:n julkista kuulemista, joka alkoi 15.6.2023, kansalaisilla ja sidosryhmillä oli mahdollisuus kommentoida luonnosta. Eri yhteiskuntaryhmät pitivät tätä osallistumista tärkeänä ja vaikuttivat sitoutumiseen. Kommentteja saatiin yli 1 000, joista monet keskittyivät esimerkiksi maatalousmaisemiin, suojelualueisiin ja kaupunkimaisemiin, mikä myös korostaa niissä yksilöityjen toiminta-alueiden räjähdysherkkyyttä.

Arvioinnin ja kansallisen strategian laajana tavoitteena on toteuttaa luonnon monimuotoisuuden visio 2050 ja saavuttaa siihen liittyvät kestävän kehityksen tavoitteet (SDG). Haasteena on tunnistaa konkreettisia esteitä ja etsiä tehokkaita tapoja edistää muutosta de-ipbes.de selitti.

Kaiken kaikkiaan mietintöä pidetään olennaisena askeleena kohti tietoisempaa lähestymistapaa luonnon monimuotoisuuteen ja maapalloon, joka on nyt pantava käytäntöön poliittisilla päätöksillä ja yhteisillä toimilla, jotta tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata.