Ilmastonmuutos uhkaa Kaspianmerta: kiireellinen tarve toimia!

Ilmastonmuutos uhkaa Kaspianmerta: kiireellinen tarve toimia!

Kaspianmeri, maailman suurin sisäjärvi, on dramaattisessa kriisitilanteessa. Kansainvälinen tutkimus, jossa Justus Liebig University of Giessen (JLU) on mukana, osoittaa, että Kaspianmeren vedenpinta laskee rajusti ilmastonmuutoksen vuoksi. Vaikka maapallon lämpeneminen olisi alle kaksi astetta, vedenpinnat voivat laskea 5-10 metriä vuoteen 2100 mennessä. Korkeammissa lämpötiloissa on olemassa jopa 21 metrin pudotusriski. Tutkijoiden analyysin mukaan näillä vaarallisilla tapahtumilla olisi vakavia seurauksia ympäristölle, ihmisille ja naapurimaiden taloudelle.

Tutkimuksen huolestuttava tulos on, että jos vedenpinta laskee kymmenen metriä, noin 112 000 neliökilometriä merenpohjaa voi kuivua, mikä on Islantia suurempi alue. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä uhanalaisten lajien, kuten Kaspianhylkeen ja eri sammen elinympäristö on uhattuna. Vedenpinnan lasku voi vaikuttaa hylkeiden pesimäalueisiin ja uhata sampien kutualueita.

Ekologiset ja taloudelliset uhat

Drastiset ekologiset muutokset Kaspianmerellä ja sen ympäristössä voivat saada neljä kymmenestä ainutlaatuisesta luontotyypistä katoamaan kokonaan. Merensuojelualueiden pinta-ala voi supistua jopa 94 ​​%, millä olisi katastrofaalisia seurauksia jo uhanalaisille lajeille. Noin 15 miljoonaa ihmistä naapurivaltioissa Azerbaidžanissa, Iranissa, Kazakstanissa, Venäjällä ja Turkmenistanissa on riippuvaisia ​​merestä. Vedenpinnan aleneminen voi myös aiheuttaa talouden syrjäytymistä, jolloin suuret teollisuudenalat, kuten kalastus ja offshore-öljyntuotanto, ovat uhattuna.

Lisäksi alttiina olevan merenpohjan saastuminen öljyntuotannon saasteilla on salaisuus. Tällainen saastuminen aiheuttaa terveysriskejä paikallisille asukkaille. Luonnonvarojen, erityisesti öljyn ja kaasun, vuosien hyödyntäminen on johtanut teollisuuden saastumiseen ja lukuisten elinympäristöjen tuhoutumiseen. Nämä olosuhteet edellyttävät, että naapurivaltiot tarkistavat lainsäädäntöään ja valvovat ympäristön saastumista tiukemmin.

Kiireellinen tarve toimia

Tutkijat vaativat kiireellisiä toimia ihmisiin ja luontoon kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi. Tämä sisältää joustavien rajojen suojelualueiden perustamisen ja luonnon monimuotoisuuden seurantaan investoimisen. Naapurimaiden hallitusten yhteinen toiminta on välttämätöntä. Myös kansainväliset järjestöt ja kansalaisyhteiskunta on otettava mukaan ratkaisujen etsimiseen. Kaspianmeren suojelu on alueellinen haaste, jolla on maailmanlaajuisia seurauksia.

Pelasta Kaspianmeri -liike pyrkii kiinnittämään huomiota kriisitilanteeseen ja kehottaa kaikkia toimijoita yhteiseen toimintaan. Tarve dynaamiseen suojelukonseptiin klassisten, kiinteärajaisten suojelualueiden sijaan, jotta vältetään mahdolliset ristiriidat luonnonsuojelun ja infrastruktuurin kehittämisen välillä, on yhä kiireellisempi. Kaspianmeren suojelu vaatii rohkeutta, yhteistyötä ja sitoutunutta toimintaa koko alueella.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Kaspianmeren vedenpinnan dramaattisella laskulla ei ole vain ekologisia vaan myös vakavia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jos tehokkaita vastatoimia ei ryhdytä. Aika on loppumassa ja tarvitaan päättäväisiä toimia luonnon ja ihmisten uhkien torjumiseksi uni-giessen.de, nordisch.info ja yourporter.co raportti.