Kasselin taideyliopisto: Näkemyksiä Nebelin piilosta!

Kasselin taideyliopisto: Näkemyksiä Nebelin piilosta!

14. heinäkuuta 2025 löydettiin Kay Heinrich Nebelin tärkeä taiteellinen kartano, joka sisältää 857 paperiteosta ja 56 teosta kankaalle tai puulle. Tämä kokoelma, jota pitää taiteilijan nuorin tytär Washingtonissa, ei ainoastaan ​​tarjoa käsitystä Nebelin töistä, vaan myös Kasselin taidekoulun historiasta uuden objektiivisuuden aikakaudella.

Nebel, joka oli edustettuna Mannheimin Taidehallissa vuonna 1925 järjestetyssä taiteellisessa näyttelyssä "Neue Sachlichkeit", oli Werkakademie Kasselin professori ja väliaikainen johtaja 1920-luvun alusta 1950-luvulle. Tänä aikana hän vaikutti merkittävästi taidekoulun suuntaan, jota pidettiin yhtenä edistyksellisimmistä koulutuslaitoksista Saksassa Weimarin tasavallan aikana. Professori Kai-Uwe Hemken on viimeisen kahden vuoden aikana työskennellyt intensiivisesti Nebelin tilalla ja tutkinut sitä ammatillisten museostandardien mukaisesti.

Näkemyksiä tapahtumarikkaasta menneisyydestä

Tilassa on useita kirjeitä, jotka viittaavat taidekoulun tilanteeseen 1920-luvulla. Tämä kirjeenvaihto on erityisen tärkeä, koska se dokumentoi myös Nebelin kriittisen asenteen kansallissosialismia kohtaan. Huolimatta hänen teoksiensa herjauksesta "rappeutuneeksi" ja hänen hakemuksistaan ​​liittyä NSDAP:hen, kirjeet osoittavat, että hän vastusti kansallissosialistista hallintoa.

Taiteellisen keskustelun lisäksi kartanon kehittäminen on keskeinen osa Kasselin taideyliopiston historiaa vuosina 1900-1960 käsittelevää taidetieteellistä tutkimusprojektia, jota johtaa prof. Hemken. Tätä hanketta tukevat merkittävästi Kasselin yliopiston ja Gerda Henkelin säätiön taloudelliset resurssit.

Suunniteltuja näyttelyitä ja yhteistyöhankkeita

Tilan erityinen esittely on suunniteltu vuodelle 2027 Kasselin taidekoulun 250-vuotisjuhlan kunniaksi. Suunnitteilla on myös yhteinen näyttely Hessenin osavaltion museon ja Neue Galerien kanssa. Yhteistyö arkistojen ja museoiden kanssa kaikkialla Saksassa laajentaa myös tutkimusprojektia huomattavasti ja tuo esiin uusia näkemyksiä yliopiston roolista Weimarin tasavallan ja kansallissosialismin myrskyisinä vuosina.

Taidekoulun juuret ulottuvat vuoteen 1777, jolloin perustettiin "L'Académie de Peinture et de Sculpture de Cassel". Tämän päivän suunta on seurausta Valtion kuvataideyliopiston ja Werkkunstschuleen yhdistämisestä 1970-luvulla. 2. elokuuta 1971 laitos liitettiin vastaperustettuun Kassel Comprehensive Universityyn.

Kay Heinrich Nebelin kuolinpesän löytö ei ole vain tärkeä osa taiteilijan historiaa, vaan se tarjoaa myös arvokkaita näkemyksiä Kasselin taidekoulun kehityksestä, joka on jatkuvassa muutoksessa ja jonka merkitys Saksan taidemaailmassa on katkeamaton.