Elävä kirjasto Marburgissa: Nuorten mielenterveyden tulevaisuus!

Elävä kirjasto Marburgissa: Nuorten mielenterveyden tulevaisuus!

2. heinäkuuta 2025 "Elävä kirjasto" -projekti järjestettiin Marburgin Philippsin yliopiston vanhassa kasvitieteellisessä puutarhassa. Tämän innovatiivisen muodon merkitys kasvoi yli 300 opiskelijan osallistumisen ansiosta kuudesta Marburgin koulusta. Tapahtuman tavoitteena on edistää henkilökohtaista vaihtoa opiskelijoiden ja psykologian opiskelijoiden välillä.

”Elävän kirjaston” konsepti perustuu kansainvälisiin malleihin, mutta sitä kehitettiin edelleen erityisesti nuoria kohderyhmiä varten. Psykologian opiskelijat toimivat "elävinä kirjoina", jotka tarjoavat aidon pääsyn mielenterveyteen. Tämän vaihdon tavoitteena on tarjota ikään sopivia näkemyksiä psykologisesta stressistä ja välittää terveitä selviytymisstrategioita.

Tapahtuman tärkeät näkökohdat ja tavoitteet

Opettajat Alina Oschwald ja Pius Kern korostavat lapsuuden ja nuoruuden merkitystä selviytymisstrategioiden kehittymiselle. Hankkeella on useita tavoitteita:

• Vorurteile abbauen und offenen Umgang mit psychischen Belastungen fördern.
• Wissen über psychische Gesundheit und Informationen über Risiken und Schutzfaktoren bereitstellen.
• Wege zur Stärkung der seelischen Widerstandskraft aufzeigen.

Elävä kirjasto on vuodesta 2019 lähtien pyrkinyt vahvistamaan nuorten mielenterveyttä. Vuoden 2025 painoksen aiheet vaihtelevat keskittymisestä ja sosiaalisista taidoista tunteiden säätelyyn ja ongelmanratkaisuun. Erityistä huomiota kiinnitetään myös pandemian ja nykyisten kriisien aiheuttamiin haasteisiin.

Nuorten mielenterveyden nykytilanne

Vuoden 2023 lasten terveysraportti osoittaa, että Saksassa lapset ja nuoret kärsivät suuresti psykologisesta stressistä. Sairastunut on yli kahdeksan miljoonaa nuorta, ja erityisesti tytöillä on usein oireita, kuten masennusta ja ahdistuneisuushäiriöitä. Pandemia on pahentanut tilannetta entisestään, samoin kuin esimerkiksi Ukrainan sodan ja ilmastokriisin tuomat uudet huolenaiheet.

Asiantuntijat kiinnittävät huomiota terveys-, koulu- ja nuorisohuollon ylikuormitukseen ja vaativat kiireesti ennaltaehkäiseviä, elämään suuntautuneita tarjouksia. Terapiapaikkojen jonotusajat ovat usein liian pitkiä, mikä johtaa riittämättömään hoitoon. Raportissa korostetaan myös tarvetta integroida mielenterveys opetussuunnitelmaan ja edistää mielenterveysalan ammattilaisia ​​ja koulupsykologeja.

Ilmastoahdistuksen ilmiö on erityisen huolestuttava. Tutkimus osoittaa, että 59 prosenttia 16–25-vuotiaista on hyvin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Tätä pelkoa ei luokitella mielisairaudeksi, mutta se voi motivoida nuoria aktiivisesti ilmastonsuojeluun.

Lopuksi on huomattava, että "Elävä kirjasto" ei ole vain tärkeä tiedonlähde, vaan se edustaa myös nykyaikaista muotoa, joka auttaa nuoria käsittelemään mielenterveysongelmiaan. Henkilövaihdon ja ammatillisen tietämyksen yhdistäminen voisi vahvistaa ratkaisevasti nuorten kestävyyttä ja vähentää mielenterveysongelmien leimaamista.

Lisätietoa lasten ja nuorten mielenterveydestä löytyy raporteista mm Marburgin yliopisto, Lääketieteellinen lehti ja BPTK voidaan katsoa.