Uusi EU-projekti TRACE-PD: Vallankumouksellinen tutkimus Parkinsonin varhaisesta diagnoosista

Uusi EU-projekti TRACE-PD: Vallankumouksellinen tutkimus Parkinsonin varhaisesta diagnoosista

Uusi eurooppalainen TRACE-PD-projekti käynnistyy 1.6.2025. Yhteistyöprojektin päätavoitteena on parantaa Parkinsonin taudin ymmärtämistä sen alkuvaiheessa, ennen kuin ensimmäiset oireet ilmaantuvat. Koordinoinnin toteuttaa Philipps University of Marburg alaisena professori tohtori David Pedrosa. Aloite, jonka kokonaisbudjetti on noin 1,3 miljoonaa euroa, on rahoitettu EU:n tutkimusaloitteen yhteisohjelmasta – Neurodegeneratiivisten sairauksien tutkimus (JPND). Hankkeen Marburg-osa saa liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriöltä (BMBF) kansallista rahoitusta 266 000 euroa.

TRACE-PD tutkii taudin etenemisen keskeisiä mekanismeja ja pyrkii tunnistamaan uusia biomarkkereita. Erityistä huomiota kiinnitetään aivojen resilienssi- ja kompensointimekanismeihin. Tätä tarkoitusta varten analysoidaan sairauden alkuvaiheessa olevilta potilailta saatuja monikeskustietosarjoja. Näihin analyyseihin kuuluvat nykyaikaiset menetelmät, kuten EEG, MEG, PET, SPECT ja MRI. Myös kansainvälistä yhteistyötä, johon kuuluu myös Tukholman Karolinska Institutetissa tehtyjä tutkimuksia, tutkitaan kompensaatioprosessien vaikutusta dopamiinikorvaushoidoissa.

Parkinsonin taudin vaiheet

Parkinsonin tauti on yleisin Parkinsonin oireyhtymän muoto Saksassa. Kurssi on tyypillisesti jaettu kahteen vaiheeseen: prodromaaliseen vaiheeseen ja kliiniseen vaiheeseen. Prodromaalisessa vaiheessa, joka voi kestää useita vuosia, motorisia oireita ei juurikaan esiinny. Kuitenkin masennus, ummetus, hajuaistin menetys ja REM-unihäiriöt ovat yleisiä sivuvaikutuksia. Kliinisessä vaiheessa motoriset oireet kuitenkin ilmenevät ja pahenevat ajan myötä. Vaikka ne voidaan aluksi hoitaa helposti lääkkeillä, tehokkuus laskee yhä enemmän.

Parkinsonin taudin kulku on jaettu viiteen vaiheeseen:

• Stadium 1: Symptome wie Zittern auf einer Körperseite, kaum Einfluss auf den Alltag.
• Stadium 2: Verstärkung der Symptome, Bewegungseinschränkungen auf beiden Seiten, Schwierigkeiten beim Erledigen alltäglicher Aufgaben.
• Stadium 3: Deutliche Bewegungsverlangsamung, erhöhtes Sturzrisiko, Einschränkungen im Alltag.
• Stadium 4: Voll ausgeprägte Symptome, schwere Beeinträchtigungen, eingeschränkte Selbstständigkeit.
• Stadium 5: Fortgeschrittene Symptome, erhebliche Beinschmerzen und Steifheit, häufige Betreuung notwendig.

Biomarkkereiden tarve

Yksi Parkinsonin tutkimuksen suurimmista haasteista on sellaisten hoitojen kehittäminen, joilla voi olla pysyvä vaikutus taudin etenemiseen. Tällä hetkellä hoito on ensisijaisesti oireenmukaista. Biomarkkerien tunnistaminen on ratkaisevan tärkeää. Nämä mitattavissa olevat biologiset indikaattorit voisivat mahdollistaa sairauden prosessin havaitsemisen varhaisessa vaiheessa ja siten edistää sairautta modifioivien hoitojen kehitystä.

Merkittävä edistysaskel saavutettiin, kun aivo-selkäydinnesteestä tai verestä löydettiin väärin laskostunut alfa-synukleiini. Tämä biomarkkereihin perustuva lähestymistapa voisi mahdollistaa varhaisen diagnoosin, mahdollisesti jopa kymmenen vuotta ennen motoristen oireiden alkamista. Uusi siemenamplifikaatiomääritys (SAA) tarjoaa 97 % tarkkuuden alfa-synukleiinin havaitsemiseen, mikä edustaa läpimurtoa diagnostisessa tekniikassa.

Tutkimuksen tavoitteena on mahdollistaa siirtyminen oireenmukaisesta ennaltaehkäisevästi personoituun hoitoon vuoteen 2040 mennessä. Professori Brit Mollenhauer korostaa, että realistista edistystä Parkinsonin taudin tutkimuksessa voidaan odottaa seuraavan 1-2 vuosikymmenen aikana. Hän on varma, että uusien hoitojen ja diagnostisten työkalujen kehittäminen parantaa Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden elämänlaatua.