Ilmastonsuojelu painopisteenä: Greifswaldin yliopiston luentosarja alkaa!

Ilmastonsuojelu painopisteenä: Greifswaldin yliopiston luentosarja alkaa!

Greifswaldin yliopisto järjestää säännöllisesti luentosarjan ilmastonsuojelusta tiistaisin klo 16 alkaen. klo 18 asti Luento kansainvälisestä ilmastonsuojeluoikeudesta ja Saksan ilmastoulkopolitiikasta on ohjelmassa 15.4.2025. Tapahtumat ovat osa Energia-, ympäristö- ja merioikeusinstituutin (IfEUS) järjestämää kattavaa aloitetta. Tavoitteena on herättää julkista ja faktakeskeistä keskustelua ilmastonsuojelusta sekä tuoda esiin ilmastonmuutoksen eri näkökohtia ja sen lainsäädäntökehystä. Luentosarjassa käsitellään keskeisiä aiheita, kuten Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden saavuttamista ja uuden liittohallituksen suunnitelmia ilmastonsuojelutoimien tehokkaaksi toteuttamiseksi osavaltioissa ja kunnissa.

Luennot ovat monitieteisiä ja sisältävät elementtejä taloustieteen, valtiotieteen ja luonnontieteiden aloilta. Huhtikuun 15. päivän alkamisen lisäksi on luvassa lisää luentoja EU:n ilmastonsuojelutavoitteista ja Saksan ilmastotavoitteista. Luentosarjan tärkeä tavoite on selittää mahdollisuutta ryhtyä oikeustoimiin, jos tavoitteita ja toimenpiteitä ei saavuteta. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia, mutta osallistuminen henkilökohtaisesti on mahdollista ilman ilmoittautumista. Digitaaleihin osallistujilta vaaditaan kuitenkin rekisteröityminen. Tapahtumapaikkana on Greifswaldin yliopiston Loefflerstraße-kampus.

Konteksti: Pariisin sopimus

Pariisin sopimus (ÜvP), joka hyväksyttiin vuonna 2015 COP 21 -ilmastokonferenssissa, asettaa kunnianhimoiset tavoitteet ilmaston lämpenemisen vähentämiseksi. Sen tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen selvästi alle 2 celsiusasteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan, ja ihanteellisena tavoitteena on pitää lämpötilan nousu alle 1,5 asteessa. ÜvP:n keskeinen vaatimus on saavuttaa mahdollisimman nopeasti maailmanlaajuinen päästöhuippu, jota seuraa rajujen päästöjen vähentäminen. Liittovaltion ympäristöviraston mukaan sopimusvaltiot ovat velvollisia päivittämään kansalliset ilmastonsuojelumaksunsa (NDC) viiden vuoden välein vuodesta 2020 alkaen ottaen huomioon mahdollisen kunnianhimon kasvun.

ÜvP tuli voimaan 4.11.2016 sen jälkeen, kun vähintään 55 maata, jotka vastaavat 55 prosentista maailman kasvihuonekaasupäästöistä, on ratifioinut sen. Vuoteen 2023 mennessä sopimuksen oli allekirjoittanut 195 maata. Ensimmäinen globaali arvio tavoitteiden saavuttamisesta tehtiin vuonna 2023, toisen odotetaan tapahtuvan vuonna 2026, ja sen pitäisi valmistua vuoteen 2028 mennessä.

Oikeuskehys ja ilmastonmuutos

Toinen ÜvP:n tärkeä näkökohta on avoimuus, joka on määritelty erityisessä kehyksessä. Maat ovat velvollisia kirjaamaan kansalliset päästönsä ja julkaisemaan ne säännöllisesti. Tämä raportointi ei ainoastaan ​​tue edistymisen jäljitettävyyttä, vaan mahdollistaa myös vertailukelpoisen analyysin kansojen välillä. Myös kehitysmaiden tukeminen ilmastonsuojelussa sisällytettiin ÜvP:hen. Teollisuusmaiden on annettava taloudellisen tuen lisäksi teknistä apua ja tiedon siirtoa.

Greifswaldin yliopiston luentosarja pohtii ilmastonsuojelun ja kansainvälisten sopimusten yhteydessä esiin nousevia tärkeitä kysymyksiä ja haasteita. Keskustelemalla lain roolista ilmastopolitiikassa panostetaan ratkaisevasti tietoisuuden ja ymmärryksen lisäämiseen erilaisista ilmastonsuojelua edistävistä mekanismeista. Tilaisuuden yhteyshenkilö on prof. Dr. Sabine Schlacke Energia-, ympäristö- ja merioikeuden instituutista.