Ilmastonmuutos pakottaa lepakot talvehtimaan aikaisemmin – seurauksia luonnonsuojelulle!

Ilmastonmuutos pakottaa lepakot talvehtimaan aikaisemmin – seurauksia luonnonsuojelulle!

Greifswaldin yliopiston biologit ovat esittäneet oivaltavia tuloksia uudessa tutkimuksessa lepakoiden reagoinnista ilmastonmuutokseen. Tutkimus osoittaa, että vesilepakot (Myotis daubentonii) aloittavat lepotilansa lähes kuukautta aikaisemmin kuin vuosikymmen sitten. Tämä merkittävä muutos on dokumentoitu 13 vuoden ajalta, vaikka lepakot eivät nouse lepotilasta aikaisemmin. Tulokset julkaistiin lehdessä 2.10.2025Globaalin muutoksen biologiajulkaistu. Erityisesti Münsterin alueella (Nordrhein-Westfalen) yli 4 000 lepakkoa kahdesta lajista merkittiin RFID-transponderilla ja niitä seurattiin näiden muutosten tarkkaa seuraamiseksi.

Tohtori Gabriella Krivekin ja hänen tiiminsä tutkimuksen keskeinen kohta uskovat, että vesilepakat siirtyvät talvehtimaan aikaisemmin, koska niiden pääravinto, hyönteisten toukat, kuoriutuvat aikaisemmin lämpenevien vesien vuoksi. Sitä vastoin hapsuiset lepakot (Myotis nattereri) lyhennetty lepotila. Näillä erilaisilla käyttäytymismalleilla voi kuitenkin olla pitkän aikavälin vaikutuksia lajin selviytymiseen, sillä erityisesti nuorilla eläimillä näyttää olevan vaikeuksia sopeutua uusiin olosuhteisiin ja vierailla niiden luona myöhemmin talvella.

Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset horrostilaan

Ilmastonmuutos ei ainoastaan ​​aiheuta aikaisempaa lepotilaan tuloa, vaan sillä on myös kauaskantoisia seurauksia lepakoiden lepotilaan. Tekijän raportin mukaan science.de Tutkimukset osoittavat, että lämpimät lämpötilat ja lyhyemmät talvet voivat laajentaa lepakoiden talvehtimisalueita. Nousua koilliseen ennustetaan jopa 14 prosenttia vuoteen 2100 mennessä. Lepotilassa olevat eläimet tarvitsevat kylmiä lämpötiloja voidakseen levätä tehokkaasti; siksi ilmastonmuutos on osoittautumassa vakavaksi uhkaksi.

Tutkimus tekee myös selväksi, että Saksan talvisuojiin pääsyä koskevia lakisääteisiä rajoituksia, jotka ovat voimassa 1.10.-31.3., saattaa olla tarpeen muuttaa. Nämä toimenpiteet ovat tärkeitä luonnonsuojelun kannalta, kun otetaan huomioon, että metsänhoidossa tulee huomioida hapsulepakkon pidentynyt toiminta-aika. Taustatietoa lepakoiden joustavuudesta ravinnonsaannin ja lepotilan suhteen kerättiin myös kirjallisuuskatsauksen avulla osana Leibnizin eläin- ja villieläintutkimusinstituutin (IZW) projektia.

Muutokset lepakkopopulaatioissa

IZW:n tutkimukset osoittavat, että lepakkolajien reaktioissa ilmastonmuutokseen on perustavanlaatuisia eroja. Maailmassa on noin 1 300 lepakalajia. Vaikka monet lepakalajet osoittavat positiivisia reaktioita, esimerkiksi laajentamalla levinneisyysaluettaan, muut lajit osoittavat negatiivisia suuntauksia, jotka näkyvät biologisen monimuotoisuuden vähenemisenä. Äärimmäiset tapahtumat johtavat yleensä negatiivisiin tai neutraaleihin reaktioihin.

Tärkeitä lepakoiden sopeutumiskykyyn ilmastonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä ovat niiden suuri pinta-ala/tilavuussuhde ja alhainen lisääntymisnopeus. Alle puolet tähän mennessä tehdyistä tutkimuksista on kyennyt tarjoamaan konkreettista näyttöä yksittäisistä ilmastonmuutoksen vastatoimista, joten empiiristä tutkimusta tarvitaan lisää. Standardoidut tutkimussuunnitelmat ovat välttämättömiä, jotta saadaan kattava yleiskuva näistä kriittisistä vastauksista ja edistettäisiin ymmärrystä siitä, kuinka biologinen monimuotoisuus vastaa ilmastonmuutoksen haasteisiin.

Näiden tutkimusten tulokset korostavat paitsi ilmastonmuutoksen torjunnan kiireellisyyttä, myös tarvetta ottaa käyttöön erityisiä ja mukautettuja suojelutoimenpiteitä lepakalajien selviytymisen varmistamiseksi niiden luonnollisessa elinympäristössä.