Keskity Itämereen: Geopoliittiset jännitteet ja Ukrainan konflikti kärjistyvät!

Keskity Itämereen: Geopoliittiset jännitteet ja Ukrainan konflikti kärjistyvät!

Greifswaldin yliopisto sai 13. kesäkuuta 2025 Saksan tutkimussäätiöltä (DFG) hyväksynnän International Research Training Group 2560 "Baltic Peripeties" toiselle neljän ja puolen vuoden rahoitusvaiheelle. Tämä korkeakoulu on omistettu tutkimaan, kuinka kerronnalliset prosessit ja narratiivit muokkaavat käsitystä Itämeren alueen historiallisista ja nykyisistä käännekohdista. Geopoliittisten jännitteiden ja konfliktien aikoina, joita on voimistanut erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, tämä tutkimus on erityisen tärkeä.

Tässä yhteydessä yliopisto tekee yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa, mukaan lukien Tarton (Viro) ja NTNU Trondheimin (Norja) yliopistot. Opistossa ovat edustettuina mm. baltistiikka, suomentutkimus, germanistio, historia, valtiotiede, skandinavistiikka, ukrainistiikka ja filosofia. Tutkimuksessa analysoidaan erityisesti Itämeren alueella havaittavissa olevien kriisien ja konfliktien kärjistymistä sekä odotushorisonttien katkoksia, joissa keskeinen rooli on käännevuosi 1989. Nämä näkökulmat ovat erityisen tärkeitä geopoliittisessa ilmapiirissä, jolle ovat ominaisia ​​hybridiuhkat ja sotilaallinen toiminta.

Itämeren geopoliittiset vaikutukset

Itämeren alueen geopoliittinen tilanne on muuttunut nopeasti. äänekäs swp-berlin.org Itämerestä on tullut globaalin suurvaltakilpailun tärkein areena. Nämä jännitteet heijastuvat naapurimaiden lisääntyneeseen sotilaalliseen valmiuteen, jotka mobilisoivat asevoimaansa vastauksena Venäjän aggressiivisiin toimiin, mukaan lukien sabotaasi- ja drone-iskut.

Naton alueen suunnitelmia tarkistetaan säännöllisesti Baltian maiden puolustuksen vahvistamiseksi. Tämä tapahtuu erityisesti Ukrainalle annettavan sotilaallisen tuen yhteydessä, jota tarjotaan Baltian maiden kautta. Lisäksi Itämeri on elintärkeä kauppaa turvaaville merireiteille, erityisesti Suomelle. Itämeren sotilaallinen läsnäolo ja strateginen merkitys saivat lisäulottuvuuksia Ruotsin ja Suomen liittyessä Natoon, kun taas kaikki Itämeren maat Venäjää lukuun ottamatta ovat Naton jäseniä.

Tieteelliset näkökulmat ja lähestymistavat

Tutkijakoulun toisessa rahoitusvaiheessa kehitetään edelleen narratologista, diskurssilingvististä ja empiiristä lähestymistapaa Itämeren alueen muutosdynamiikan ymmärtämiseksi. Ensimmäisen rahoitusvaiheen tulokset ovat jo osoittaneet syvällisiä yhteyksiä esteettisten ja kielihistoriallisten mullistusten sekä aluepoliittisten mullistusten välillä. Greifswaldin yliopiston rehtori, professori Dr. Katharina Riedel kuvaili hyväksyntää suureksi menestykseksi ja signaaliksi humanististen tieteiden tutkimukselle.

Erityisesti muistamiskulttuurin ja narratiivien kriittisen tutkimuksen osalta korkeakoulun puhuja, professori tohtori Eckhard Schumacher selosti tutkimuksen relevanssia geopoliittisten haasteiden taustalla. Jopa 30 jatko-opiskelijaa kolmella paikkakunnalla hyötyy kolminkertaisesta tutkintoohjelmasta, jonka tarkoituksena on edistää tieteellistä yhteistyötä ja vaihtoa.

Kollegion tieteellinen koordinaattori tohtori Alexander Waszynski korostaa tutkijoiden uran alkuvaiheen tukemista. Akateemisen yhteistyön yhteyshenkilöitä ovat prof. tohtori Eckhard Schumacher Greifswaldin yliopistosta ja prof. tohtori Ingvild Folkvord NTNU Trondheimista ja prof. tohtori Anti Selart Tarton yliopistosta.

Itämeri ei siis toimi vain geopoliittisena suurennuslasina, vaan se on myös tärkeä tila tieteelliselle tiedolle ja tieteidenväliselle vaihdolle, mikä on ratkaisevan tärkeää tulevina vuosina. Uuden tutkimuksen myötä voidaan odottaa syvempää näkemystä alueellisista haasteista, kriiseistä ja narratiivin roolista historiografiassa.