Valtio ja uskonto murroksessa: katsaus uuteen luentosarjaan!

Valtio ja uskonto murroksessa: katsaus uuteen luentosarjaan!

Maanantaina 14.4.2025 pidetään Greifswaldin kaupungintalon Kansalaistalossa luento osana "Yliopisto kaupungintalossa" -sarjaa. Professori tohtori Claus Dieter Classenin luento on nimeltään "Valtio ja uskonto 21. vuosisadalla" ja alkaa klo 17.00. Tämän tapahtuman järjestävät Greifswaldin kaupunki ja Greifswaldin yliopisto, ja se on maksuton. Luento käsittelee perustuslaillisia periaatteita ja nykyistä kehitystä valtion ja uskonnon välisessä suhteessa.

Aihe on erityisen tärkeä sen historiallisten juurten vuoksi, jotka juontavat juurensa Weimarin perustuslakiin vuodelta 1919. Tämä perustuslaki organisoi uudelleen valtion ja kirkon välisen suhteen, joka oli erinomainen käännekohta vuosisatoja kestäneiden veristen uskonnollisten sotien ja vuosisatoja kestäneen maallisen ja hengellisen voiman sekoituksen jälkeen. Silloinen keisari Wilhelm II, joka toimi sekä maallisena hallitsijana että Preussin protestanttisen kirkon ylimpänä piispana, riistettiin vallasta monarkian päättyessä vuonna 1918.

Kulttuurikompromissista perustuslailliseen sääntelyyn

Weimarin perustuslain pykälässä 137 sanotaan: "Valtiokirkkoa ei ole. Jokainen uskonnollinen yhteisö järjestää ja hoitaa asioitaan itsenäisesti." Tämä "ystävällinen" kirkon ja valtion erottaminen neuvoteltiin niin sanotussa kulttuurisessa kompromississa. Tässä yhteydessä määrättiin myös, että uskonnollisen koulutuksen julkisissa kouluissa tulisi olla uskonnollisten yhteisöjen vastuulla, mutta valtion on valvottava sitä (149 artikla). Tuolloin vallinneilla haasteilla ja keskusteluilla on pitkän aikavälin vaikutus nykyiseen valtion ja uskonnon väliseen suhteeseen, joka on kirjattu vuoden 1949 perustuslakiin.

Weimarin perustuslaki johti uskontojen rauhanomaiseen rinnakkaiseloon Saksassa, vaikka käytännössä uskonnollinen perustuslaki ei aina vastannut perustuslain tekstiä. Luento käsittelee erityisesti kysymystä siitä, missä määrin 2000-luvun yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat pyhäpäiviä, uskonnonopetusta ja valtion palveluja koskeviin perustavanlaatuisiin päätöksiin. Professori tohtori Classen haluaa tarkastella mahdollisia oikeudellisia muutoksia valtion ja uskonnon välisessä suhteessa ja osoittaa, että perustuslain peruspäätökset pidetään suurelta osin ennallaan.

Valtion palvelut ja niiden merkitys

Keskeinen kysymys on valtion etuudet, jotka otettiin alun perin käyttöön 1800-luvun sekularisoitumisen aiheuttamien tulonmenetysten korvaamiseksi. Nämä maksut ovat noin 548 miljoonaa euroa vuodessa ja ovat toinen säätelykohta valtion ja kirkon välisessä suhteessa. Kysymys näiden valtionetuuksien korvaamisesta keskusteltiin uudestaan ​​ja uudestaan ​​sekä Weimarin aikana että Saksan liittotasavallassa, mutta ilman merkittäviä menestyksiä.

Nykyiset keskustelut valtion ja uskonnon suhteesta ovat paitsi historiallisia, myös erittäin ajankohtaisia. Professori tohtori. Sanoillaan ja sitä seuranneella keskustelulla Classen rohkaisee yleisöä pohtimaan, kuinka oikeudellinen kehys voi jatkaa kehittymistä muuttuvassa yhteiskunnassa.

Lisätietoa luentosarjasta kiinnostuneet voivat vierailla Greifswaldin yliopiston verkkosivuilla: www.uni-greifswald.de/uni-rathaus. Jos sinulla on kysyttävää, voit ottaa yhteyttä Yliopiston viestintään numeroon +49 3834 420 1150 tai sähköpostitse osoitteeseen pressestelle@uni-greifswald.de ottaa yhteyttä.