Dilemmapäätös: itseajavat autot moraalisessa dilemmassa!

Dilemmapäätös: itseajavat autot moraalisessa dilemmassa!

Oldenburgin yliopiston psykologian laitoksen tutkijat esittelivät 24. kesäkuuta 2025 tärkeän tutkimuksen itseohjautuvista autoista, joka julkaistiin lehdessä. Tieteelliset raportit julkaistiin. Hänen tutkimuksensa tavoitteena on lisätä itseohjautuvien ajoneuvojen hyväksyntää, etenkin kun kyseessä ovat monimutkaiset moraaliset ongelmat. Tässä yhteydessä tarkasteltiin dilemmatilanteita, joissa autonomisten autojen on tehtävä päätöksiä, jotka voivat pelastaa tai vaarantaa ihmishenkiä.

Tunnettu esimerkki on vaunuongelma, jonka alun perin muotoili Karl Engisch vuonna 1930. Tämä ajatuskokeilu on saanut uusia näkökulmia teknisen kehityksen myötä. Oldenburgin tutkijat mukauttivat tutkimuksessaan MIT:n Moral Machine -testiä. Koehenkilöt kohtasivat tekoälyn tekemiä päätöksiä, jotta ihmisten ja koneiden päätösten väliset erot näkyisivät. Koehenkilöiden aivoaaltojen mittaukset osoittivat, että monimutkaiset kognitiiviset prosessit voidaan tunnistaa noin 0,3 sekunnissa. Nämä prosessit heijastavat päätöksentekotilanteen emotionaalista ja moraalista arviointia.

Moraaliset ongelmat keskipisteessä

Yksi tutkijoiden arvioimista keskeisistä dilemoista on päättää, pitäisikö itseajavan auton välttää koiraa vai ajaako koira sen yli, kun se irtoaa hihnastaan. Tällaiset dilemmatilanteet tekevät selväksi, että usein ei ole selkeästi oikeaa päätöstä ja että autonomisten ajoneuvojen ohjelmoinnin tekniset algoritmit edellyttävät selkeitä moraalisia ohjeita. Erilaiset kulttuuriset vaikutukset vaikuttavat myös moraalisiin päätöksiin: Vaikka länsimaisissa kulttuureissa "naiset ja lapset ensin" ovat usein etusijalla, muissa kulttuureissa voi vallita erilainen arvo, esimerkiksi Japanissa, jossa suositaan vanhuksia.

Tutkimus osoittaa, että kun ihmisten ja koneiden päätösten välillä on eroja, aivohermosto on jopa kaksi mikrovolttia korkeampi. Tämä ristiriita kestää useita millisekunteja, mikä osoittaa emotionaalisen konfliktin, joka syntyy tällaisissa dilemoissa. Edistääkseen entisestään itseajavien autojen hyväksyntää tutkijat tutkivat menetelmiä, joilla analysoidaan, kuinka käyttäjät suhtautuvat ajoneuvojensa tekemiin päätöksiin jokapäiväisessä elämässä ja vastaavatko nämä päätökset heidän omia moraalisia vakaumuksiaan.

Etiikka ja harha tekoälyssä

Tekoälyn (AI) kehittämiseen liittyvät eettiset haasteet menevät kuitenkin paljon pidemmälle kuin autonomisen ajoneuvon hallinta. Kirjoittajan artikkelin mukaan Cosmo Center Tekoäly voi analysoida ihmisten moraalisia arvioita ja tehdä ennusteita, mutta se on alttiina merkittäville harhoille, jotka kyseenalaistavat sen objektiivisuuden. Tekoälyn tekemät eettiset päätökset perustuvat usein koulutusdataan piilotettuihin historiallisiin ja kulttuurisiin ennakkoluuloihin.

Näihin haasteisiin vastaamiseksi suositellaan koulutustietojen monipuolistamista ja oikeudenmukaisten valvontamekanismien käyttöönottoa. Esimerkiksi ihminen silmukassa -lähestymistavan käyttäminen voisi varmistaa, että inhimilliset näkökohdat ja vastuut otetaan huomioon. Myös tekoälyn päätöksentekoprosessien läpinäkyvyyden tarve korostuu, jotta eettiset arvioinnit saadaan ymmärrettäviksi ja myötävaikutetaan algoritmien tietoiseen suunnitteluun.

Yhteenvetona voidaan todeta, että itseohjautuvien autojen kehitys ja tekoälyn ohjelmointi herättävät sekä teknologisia että eettisiä kysymyksiä. Kalaidos FH huomauttaa, että ihmisten ja koneiden välinen yhteistyö on olennaista, jotta voidaan voittaa tekoälyn käytön moraaliset ongelmat ja samalla kyseenalaistaa ja määritellä omia arvoja.