Eurooppa suunnittelee rajuja muutoksia: pidätys odottaa karkotusta jopa 24 kuukaudeksi!

Eurooppa suunnittelee rajuja muutoksia: pidätys odottaa karkotusta jopa 24 kuukaudeksi!

Euroopan komissio esitteli 16.4.2025 uuden luonnoksen palauttamisdirektiiviksi, joka perustuu läheisesti Saksan palauttamispolitiikkaan. Aloitteen tavoitteena on nopeuttaa hylättyjen turvapaikanhakijoiden karkottamista ja luoda yhtenäinen ratkaisu kaikille EU-maille. Luonnos voisi tarkoittaa, että karkotusta odottavaa säilöönottoa pidennetään nykyisestä 12 kuukaudesta 24 kuukauteen, mikä on jo saanut runsaasti kritiikkiä.

Tiedemies Göttingenin yliopisto ovat julkaisseet tästä aiheesta faktatarkistuksen, joka osoittaa, että nykyiset palautuskäytännöt on luokiteltu tehottomiksi. Professori Dr. Sabine Hess, joka johtaa projektia, väittää, että maahanmuuttajien pitkäaikaiset oleskeluoikeudet olisivat paljon tehokkaampia. Hän korostaa, että tällaiset oikeudet eivät vain vähentäisi stressiä, vaan myös vähentäisivät viranomaisten resursseja.

Esihistoria ja poliittinen kehitys

Keskustelu uudesta palautusdirektiivistä ei ole uusi. Viime vuonna palautuksia ei käsitelty turvapaikka- ja maahanmuuttopaketissa (CEAS), koska jäsenvaltioiden kesken ei päästy yksimielisyyteen. Uuden enemmistön myötä komissio yrittää nyt tehdä uutta ponnistusta. Suunnitellulla asetuksella on tarkoitus varmistaa, että yhdestä EU-maasta hylätyt turvapaikanhakijat tunnustetaan muissa, mikä helpottaa karkottamista. Esimerkki tästä on, jos hylätty turvapaikanhakija Itävallasta matkustaa Saksaan - tässä tapauksessa Saksa ottaisi takaisin kotiuttamisen ja saisi rahallisen korvauksen Itävallalta.

Käytännössä tämä voi kuitenkin johtaa myös pakolaisten säilöönoton merkittävään lisääntymiseen, sillä vankeusrangaistukseksi voidaan määrätä jopa 24 kuukautta. Vuonna 2024 Saksassa yli 40 000 ihmistä rekisteröitiin joutuneeksi poistumaan maasta. Samana vuonna karkotusten määrä nousi 22 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas turvapaikkahakemusten määrä laski kolmanneksen.

Kritiikkiä ja huolia

Kriitikot pelkäävät, että maahanmuuttajien säilöönoton laajentaminen voi johtaa humanitaariseen kriisiin. Myös suunnitelmista perustaa "paluukeskuksia" kolmansiin maihin keskustellaan. Nämä palautuskeskukset voisivat estää siirtolaisia ​​saapumasta EU:hun. Unkarin ja Italian kaltaiset maat ovat jo vaatineet palautuskeskuksia kolmansiin maihin, mutta monet asiantuntijat suhtautuvat epäilevästi näiden mallien käytännön toteutettavuuteen.

Esimerkkinä mainitaan myös niin sanottu Albanian malli, jonka avulla ulkomaalaiset voivat hakea turvapaikkaa kolmansista maista. Uuden asetuksen mukaan näihin palautuskeskuksiin saa tuoda vain hylättyjä turvapaikanhakijoita. Haasteena on myös se, että joitain lähtömaita pidetään vaarallisina, mikä tekee karkottamisesta ongelmallista.

Tarkemmat tiedot ja lisätutkimustulokset löydät osoitteesta Göttingenin yliopisto heidän verkkosivuilleen. Kun otetaan huomioon EU:n palauttamisdirektiivin kauaskantoiset muutokset, jää nähtäväksi, miten suunnitelmat voidaan todella toteuttaa ja mitä vaikutuksia niillä on niihin ihmisiin, joita asia koskee.