Geneettinen löytö: Kasvi voi mullistaa uusia lääkkeitä!

Geneettinen löytö: Kasvi voi mullistaa uusia lääkkeitä!

Nightshade-perhe, johon kuuluvat kasvit, kuten fysalis ja unimarja (Withania somnifera), tunnetaan kyvystään tuottaa bioaktiivisia steroideja, joita kutsutaan withanolideiksi. Näitä aineita käytetään yhä enemmän perinteisessä kasvilääketieteessä, ja niiden mahdollisuudet kehittää uusia lääkkeitä esimerkiksi syövän hoitoon ovat tällä hetkellä intensiivisen tutkimuksen kohteena. Monitieteinen tutkimusryhmä, jota johtivat professori Dr. Jakob Franke Hannoverin Leibnizin yliopistosta ja professori tohtori Boas Pucker Bonnin yliopistosta, on edistynyt merkittävästi näiden aktiivisten aineosien biosynteesin tulkinnassa. Saksan tutkimussäätiö rahoittaa hanketta noin 511 000 eurolla vuoteen 2026 asti uni-hannover.de raportoitu.

Osana tutkimustaan ​​tutkijat vertailivat withanolidia tuottavien ja ei-tuottavien yösekvenssejä. Löytyi geenialue, joka on ratkaisevan tärkeä withanolidien muodostumiselle. Vastaavan aineenvaihduntareitin ensimmäiset vaiheet voitaisiin luoda uudelleen malli-organismeissa, kuten leivinhiivassa ja Nicotiana benthamianassa. Saadut tiedot eivät vain tue vianolidin aineenvaihduntareitin täydellistä selvittämistä, vaan voivat myös toimia perustana uusien torjunta-aineiden ja farmaseuttisten vaikuttavien aineiden kehittämiselle.

Withanolidin lääketieteellinen merkitys

Withanolideilla on lukuisia terveyteen liittyviä ominaisuuksia, jotka tunnustetaan yhä enemmän tieteellisessä kirjallisuudessa. Tutkimukset osoittavat, että unimarja voi vähentää stressiä ja parantaa unen laatua. Lisäksi näiden aineiden anti-inflammatoriset ja rauhoittavat vaikutukset korostuvat, mikä tukee niiden käyttöä hoitoaineina nykyaikaisessa lääketieteessä. Tutkimuspaperit, kuten lehdessä julkaistut Luontoviestintä julkaistu, käsittelee intensiivisesti withanolidien kemiallisia näkökohtia ja farmaseuttista arviointia.

Vianolidien biosynteesiä kasveissa ei kuitenkaan täysin ymmärretä, kuten professori Claude Becker Münchenin Ludwig Maximilian -yliopistosta toteaa. Hänen ryhmässään tunnistettiin geeniklusteri, joka vastaa jauhetun kirsikan (Physalis grisea) aktiivisten aineosien synteesistä. Kompleksi sisältää geenejä entsyymeille, jotka on kytketty sarjaan biosynteesireitillä, mikä varmistaa mukana olevien geenien yhteisen säätelyn ja periytymisen. Tämä löytö tarjoaa tietoa geeniklusterin eri jaoista ja säännöksistä, joihin vaikuttaa epigeneettisesti ja jotka mahdollistavat eriytetyn kemiallisen puolustuksen maanpäällisissä ja maanalaisissa kasvinosissa.

Vertailevat geneettiset tutkimukset osoittavat, että geeniklusterin päällekkäisyyttä ei tapahdu esimerkiksi tomaateissa ja perunoissa, mikä tekee tästä yöviiriperheen biosynteesialueesta erityisen. Tutkimus avaa siten uusia näkökulmia vianolidien erottamiseen ja käyttöön sekä maataloudessa että lääketeollisuudessa.

Kaiken kaikkiaan yövarjokasveja koskeva tutkimus tarjoaa arvokkaita oivalluksia, jotka voivat olla ratkaisevia innovatiivisten lääkkeiden ja kasviperäisten tuotteiden tulevassa kehittämisessä. Epigenetiikan ala avaa myös uusia näkökulmia näiden kasvien biosynteesipotentiaaliin. Lupaavat tulokset luovat pohjan jatkotutkimuksille ja sovelluksille yrttitutkimuksessa, mm lmu.de raportoitu.