Taistele elintilasta: Kuinka jyrsijät uhmaavat ihmisiä!

Taistele elintilasta: Kuinka jyrsijät uhmaavat ihmisiä!

Hildesheimin yliopiston eläintieteilijä ja eläinekologian professori tohtori Anja Günther esittelee 8.3.2025 ajankohtaisia ​​tutkimustuloksiaan, jotka käsittelevät ihmisen vaikutusten vaikutuksia alkuperäisiin jyrsijälajeihin. Tutkituista lajeista löytyy lukuisia Rodentia-lahkon edustajia, kuten kotihiiri, metsämyyrä, metsähiiri, keltakaulahiiri ja rotta. Dr. Güntherin tavoitteena on ymmärtää näiden eläinten sopeutumismekanismeja muuttuviin elinoloihin.

Tutkimus auttaa tunnistamaan vaikuttavia tekijöitä, jotka ovat muuttaneet näiden jyrsijöiden käyttäytymistä ja siten elämäntapaa. Erityisesti se osoittaa, että eläinten on sopeuduttava ihmisen vaikuttamiin ympäristöihin. Nämä havainnot ovat ratkaisevan tärkeitä, koska jyrsijät muodostavat noin 40 % kaikista nisäkäslajeista ja edustavat kaikkein monimuotoisinta nisäkäsryhmää, joista tunnetaan noin 2500-2600 lajia, kuten esim. Wikipedia raportoitu.

Käyttäytymisen mukauttaminen ja lisääntyminen

Jyrsijälajit tunnetaan korkeasta lisääntymisasteestaan, sillä monet lajit r-strategeina tuottavat monia jälkeläisiä, kun taas toisilla K-strategeilla on vähemmän jälkeläisiä, joilla on pidempi raskausaika. Nämä lisääntymisen strategiset erot voivat olla sopeutumista tiettyihin ympäristöolosuhteisiin, joita ihmisen toiminta, kuten elinympäristöjen tuhoutuminen, uhkaa.

Jyrsijöiden sopeutumiskyky heijastuu myös niiden vaihtelevaan elinikään. Vaikka monet lajit elävät vain yhdestä kahteen vuotta, toiset elävät jopa 28 vuotta, mikä heijastaa niiden selviytymisstrategioita muuttuvissa olosuhteissa.

Ihmisen toiminnan vaikutukset ekosysteemeihin

Ihmisen toiminnan vaikutuksia eläinten elinympäristöihin on tutkittu laajasti Deakinin yliopiston metatutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa arvioitiin 208 maailmanlaajuista tutkimusta, joissa tarkasteltiin ihmisen häiriöiden vaikutuksia ekosysteemeihin. Tulokset osoittavat, että yli kahdessa kolmasosassa tutkituista 719 tapauksesta havaittiin yli 20 prosentin muutos eläinten liikekäyttäytymisessä, mikä vaikuttaa myös jyrsijöihin. Esimerkiksi pumalla ja muilla petoeläimillä Yhdysvalloissa on rajoitettuja liikekuvioita, mikä antaa etuja pienille jyrsijöille ja voi siten vaikuttaa koko ekosysteemiin Maailman raportoitu.

Tohtori Anja Güntherin tutkimus ei ainoastaan ​​havainnollista jyrsijöiden kohtaamia haasteita, vaan myös kauaskantoisia seurauksia, joita ihmisen toimilla voi olla biologiseen monimuotoisuuteen. Muutos eläinten liikkumiskäyttäytymisessä voi vaikuttaa vakavasti niiden lisääntymiseen ja kuntoon ja siten vaarantaa koko luonnon monimuotoisuuden.