Merentutkimusta mietittiin uudelleen: Innovatiivisia tekniikoita rannikonsuojeluun!

Merentutkimusta mietittiin uudelleen: Innovatiivisia tekniikoita rannikonsuojeluun!

German Marine Research Alliance (DAM) on vakiinnuttanut asemansa keskeisenä merentutkimuksen osaamiskeskuksena Saksassa. Riippumaton arviointilautakunta totesi 7. toukokuuta 2025, että DAM arvioitiin jatkuvasti myönteisesti. Tämä korostaa DAM:n menestystä saksalaisen merentutkimuksen strategisessa verkottamisessa ja sen kansainvälistä näkyvyyttä. Erityisesti Braunschweigin teknisen yliopiston rannikkotutkimuskeskuksella (FZK) ja Hannoverin Leibnizin yliopistolla on tärkeä rooli tässä liittoutumassa.

Lisäksi DAM pyrkii tarjoamaan käytännön tietoa merien ja rannikoiden suojeluun. Yksi lippulaivahankkeista on Pohjanmeren käytön vaikutusten tutkiminen erityisesti tuulienergian yhteydessä osana "sustainMare"-tehtävää. Prof. Dr.-Ing. FZK:n johtaja Nils Goseberg korostaa monitieteisen yhteistyön tarvetta kestävien ratkaisujen kehittämiseksi.

Tutkimuksen painopisteet ja infrastruktuuri

FZK:n tutkimusinfrastruktuuriin kuuluu modernit tilat, kuten suuri aaltovirtauskanava (GWK+) sekä pienempiä aaltokanavia ja testilaitteita. Painopiste on tutkimusalueilla, kuten kestävä rannikonsuojelu, myrskytulokset, tsunamit ja merituulienergia. Nämä tutkimustehtävät ovat ratkaisevan tärkeitä ilmastonmuutoksen asettamien haasteiden kannalta.

Erityisen huomionarvoinen on DAM-tutkimustehtävä "mareXtreme", jota johtaa prof. Dr.-Ing. Torsten Schlurmann Hannoverin Leibnizin yliopistosta. Tämä tehtävä käsittelee meren ääritapahtumien riskienhallintaa ja pyrkii vahvistamaan rannikkoyhteisöjen sietokykyä sekä edistämään tiedon ja teknologian siirtoa.

Merituulivoima Euroopassa

Tuulienergian aihe on noussut yhä tärkeämmäksi, varsinkin merituulienergian laajentamistarpeen yhteydessä Euroopassa. Viime vuonna Saksa lisäsi merituulienergiaa noin 8 gigawattia (GW), kun taas yhdeksän Pohjanmeren osavaltion offshore-tuulivoiman kokonaistuotanto oli noin 30 GW. G7-maat asettavat kunnianhimoisia tavoitteita nostaa merituulivoiman kapasiteetti 150 GW:iin vuoteen 2030 mennessä, mikä vastaa noin 150 ydinvoimalan energiantuotantoa.

Asettamalla tavoitteeksi vuosille 2030 ja 2050 kapasiteetin nelinkertaistamisesta 120 GW:iin ja 300 GW:iin, on selvää, että Saksalla ja muilla Euroopan mailla on edessään valtavat mahdollisuudet ja haasteet. Liittovaltion hallituksella on kuitenkin myös esteitä, erityisesti maatuulienergian laajentamisessa, mikä lisää keskittymistä offshore-järjestelmiin.

Innovatiiviset teknologiat valtamerten havainnointiin

Innovatiiviset tekniikat, kuten tekoälyohjatut vedenalaiset kamerat, jotka on asennettu autonomisiin vedenalaisiin ajoneuvoihin, tarjoavat uusia tapoja tarkkailla meren kasvistoa ja eläimistöä. Nämä kamerat tarjoavat ei-invasiivisen vaihtoehdon perinteisille tutkimusmenetelmille ja mahdollistavat jatkuvan ympäristöolosuhteiden, kuten lämpötilan ja suolapitoisuuden, mittaamisen. Ympäristö-DNA-teknologiaa (eDNA) käytetään myös biologisen monimuotoisuuden tunnistamiseen. Tämä edustaa vallankumousta lajianalyysissä ja auttaa tunnistamaan paremmin ekologisia stressitekijöitä.

SeaMe-projektin kokonaisvaltaisen, ekosysteemilähtöisen lähestymistavan tavoitteena on kerätä tietoa ja ymmärtää organismien ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutuksia. Tämä menetelmä on ratkaisevan tärkeä, jotta voidaan tutkia offshore-tuuliturbiinien vaikutuksia meriympäristöön ja varmistaa meriympäristön kestävämpi seuranta.