Kasvit taistelussa selviytymisestä: Kuinka ne selviytyvät ympäristöstressistä!
Göttingenin yliopiston tutkimusryhmä tutkii kasvien evoluutioreaktioita luonnonympäristöissä. Tulokset Nature Communicationsista.

Kasvit taistelussa selviytymisestä: Kuinka ne selviytyvät ympäristöstressistä!
Monitieteinen tutkimusryhmä, jota johti Göttingenin yliopisto on tehnyt uraauurtavia näkemyksiä kasvien reagoinnin kehityksestä ympäristöolosuhteisiin. Tutkimus julkaistiin tunnetussa lehdessäLuontoviestintäjulkaistussa tarkastellaan, kuinka varhaiset maakasvit selvisivät uuden ympäristönsä haasteista ja kehittivät luonnon monimuotoisuuttaan. Tiimi keskittyy erityisesti kasvien strategisiin sopeutumiseen abioottiseen stressiin, mukaan lukien lämpötilan muutokset, vesipula ja suolastressi.
Tutkijat vertasivat leviä ja maakasveja, jotka kehittyivät itsenäisesti yli 600 miljoonan vuoden ajan. Yksi tärkeimmistä löydöistä oli geneettinen samankaltaisuus stressireaktioissa näiden kahden ryhmän välillä. Erityisesti zygnematofyytit, ryhmä yksisoluisia rihmamaisia leviä, pidetään maakasvien lähimpänä sukulaisina ja tarjoavat arvokkaita näkemyksiä evoluution mukautumisesta.
Yleiset stressireaktiomekanismit
Tutkimuksessa käytettiin satoja sammale- ja leväviljelmien näytteitä, jotka olivat alttiina tietyille ympäristön stressitekijöille. Kehittyneillä bioinformatiikan menetelmillä tutkijat pystyivät analysoimaan reaktioita useiden tuntien ajan. Tunnistettiin yhteinen geenisäätelyverkosto, jolla on samanlaisia geneettisiä mekanismeja evoluutionaalisesti erillisissä organismeissa. Professori tohtori Jan de Vries, tutkimuksen johtaja, raportoi vahvasti toisiinsa liittyvistä geeneistä, niin sanotuista "keskipisteistä", jotka ohjaavat näitä reaktioita ja auttavat kasveja selviytymään stressistä.
Lisäksi korostettiin fysiologisia sopeutuksia, joita kasvit kehittävät selviytyäkseen ympäristöstressistä. Näitä ovat stressisignaalien säätely, aineenvaihdunnan säätäminen ja juurijärjestelmän muutokset optimaalista vedenottoa ja suolan hallintaa varten. Nämä mukautukset ovat ratkaisevan tärkeitä ekologisen terveyden ylläpitämisen ja maatalouden satojen turvaamisen kannalta. Tässä yhteydessä painopiste on opiskella, kasvien fysiologisten ja geneettisten vasteiden ymmärtämisen tärkeyttä.
Kasvit kohtaavat ympäristönmuutoksen haasteita, ja saadun tiedon odotetaan edistävän ilmastonsietoisten lajikkeiden kehittämistä maataloudessa. Stressihormoneilla, kuten abskisiinihapolla (ABA), on tässä tärkeä rooli säätelemällä vesitasapainoa ja säätelemällä stressivastetta. Tulevien tutkimustoimien tulisi kattaa edelleen voimakas rajapinta kasvien ja niiden ympäristön välillä ja auttaa kehittämään strategioita abioottisten stressien vastustuskyvyn parantamiseksi.
Kaiken kaikkiaan tämä tutkimus ei ole vain tärkeä edistysaskel kasvien sopeutumismekanismien ymmärtämisessä, vaan korostaa myös tarvetta säilyttää kasvien geneettinen monimuotoisuus ja edistää kestäviä maatalouskäytäntöjä. Löydöksillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia elintarviketuotannon turvaamiseen ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen.