Kirjastotyön vallankumous: AI-assistentti helpottaa tutkimusta!
Göttingenin yliopisto ja yhteistyökumppanit ovat kehittämässä LibraryAI:ta, tekoälyn tukemaa tutkimusapulaista kirjastoille.

Kirjastotyön vallankumous: AI-assistentti helpottaa tutkimusta!
Digitaalinen muutos Saksan kirjastoissa etenee. Osana Saksan tutkimussäätiön rahoittamaa ”LibraryAI”-projektia kehitetään virtuaaliassistenttia, joka toimii suurten kielimallien pohjalta. Joulukuussa 2025 alkava ja yli miljoona euroa kolmen vuoden aikana maksava innovatiivinen hanke pyrkii helpottamaan kirjastojen tutkimusta. äänekäs uni-goettingen.de Niedersachsenin osavaltio ja Göttingenin yliopistokirjasto, Göttingenin yliopiston tietojenkäsittelytieteen instituutti ja Tieteellisen tiedonkäsittelyn yhdistys mbH Göttingen (GWDG) kehittävät yhteisiä ratkaisuja.
Virtuaaliavustajan avulla käyttäjät voivat esittää kysymyksiä chatin kautta, tehdä yhteenvedon sisällöstä, kääntää tekstejä ja navigoida monimutkaisissa lähteissä. Tämän saavuttamiseksi tekoäly integroidaan olemassa oleviin kirjastojärjestelmiin. Hän on erityisesti koulutettu ymmärtämään tieteellistä ammattikieltä. Prof. Dr. Bela Gipp, projektipäällikkö ja SUB Göttingenin apulaisjohtaja, johtaa ryhmää, joka käsittelee tieteellisten tietoresurssien analysointia. Järjestelmän modulaarinen ja avoin arkkitehtuuri mahdollistaa muiden akateemisten kirjastojen sopeutumisen.
Tekoälyn mahdollisuudet ja riskit
Tekoälyn (AI) lisääntyvä integroituminen yhteiskunnan eri osa-alueille tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että riskejä. Tekoäly, tietojenkäsittelytieteen ala, mahdollistaa koneiden jäljitellä ihmisen kykyjä, kuten ajattelua, oppimista ja suunnittelua. äänekäs merkur.de Tekoälyjärjestelmät tunnistavat aiempien toimien mallit ja mukauttavat käyttäytymistään uusiin olosuhteisiin. Huomio tekoälyyn on lisääntynyt viime vuosina, erityisesti OpenAI:n chatbotin ChatGPT:n myötä, joka tuli ilmaiseksi saataville joulukuussa 2022 ja perustuu syvään oppimiseen.
Saksassa huomattava määrä yrityksiä suunnittelee jo tekoälyn integroimista prosesseihinsa. 17 % aikoo käyttää tekoälysovelluksia välittömästi, kun taas 23 % voi kuvitella käyttävänsä niitä. Mahdollisia sovelluksia ovat osittain automatisoidut asiakaschatit ja kokousten yhteenveto. Samaan aikaan asiantuntijat varoittavat tällaisiin teknologioihin liittyvistä riskeistä. Tämä sisältää mahdollisen poliittisten mielipiteiden manipuloinnin ja väärän tiedon levittämisen, mikä voi myös häiritä tiedotus- ja viestintäprosessia demokratiassa.
Tekoälyn integrointi kirjastotyöhön
"LibraryAI"-projekti on osa laajempaa trendiä, joka osoittaa, kuinka tekoäly voi tukea tieteellistä kirjallisuutta ja kirjastotyötä. Yksi työkaluista, joista on tulossa yhä suositumpi tässä suhteessa, ovat erilaiset tekoälyllä toimivat alustat tieteellisten artikkelien analysointiin. Näitä ovat SciSpace, joka tarjoaa täystekstin pääsyn laajaan tieteellisten artikkelien tietokantaan, ja Research Rabbit, joka mahdollistaa tutkimuskirjallisuuden verkottumisen. Nämä työkalut ovat tärkeitä tiedon ja tieteellisen työn samanaikaisessa käsittelyssä ja tukemisessa.
- SciSpace: Breite Datenbank, Volltextzugriff, integrierte Analysewerkzeuge.
- Research Rabbit: Visualisierung und Vernetzung von wissenschaftlicher Literatur.
- ChatGPT: Unterstützung bei der Themenfindung und Generierung von Zusammenfassungen.
Tekoälytyökalujen laajentamisen kirjastoissa pitäisi auttaa tutkijoita työskentelemään tehokkaammin. Tämä on erityisen tärkeää, koska asiantuntijat ennustavat, että tekoäly voisi mahdollisesti korvata jopa 300 miljoonaa kokopäiväistä työpaikkaa maailmanlaajuisesti. Vaikutus koskee erityisesti Yhdysvaltojen ja Euroopan työmarkkinoita. Siksi on välttämätöntä löytää tasapaino teknologian kehityksen ja siihen liittyvien eettisten kysymysten välillä, jotta tekoälyn edut voidaan hyödyntää optimaalisesti vaarantamatta olemassa olevia sosiaalisia rakenteita.