Vallankumous korkeakoulutuksessa: tekoäly muuttaa opetus- ja oppimismenetelmiä!

Vallankumous korkeakoulutuksessa: tekoäly muuttaa opetus- ja oppimismenetelmiä!

20.3.2025 käynnistettiin uusi tutkimusryhmä, joka tutkii tekoälyn (AI) käyttöä yliopistoissa. Professori Dr. Heinke Röbkenin johdolla keskittyy tekoälyn sovellusalueisiin ja integrointiin tutkimuksessa, hallinnossa, opinnoissa ja opetuksessa. Hanke on nimeltään "KIWIT: Tekoälyn toiminnot ja seuraukset tieteessä ja yliopistoorganisaatioissa – innovaatioanalyysi ja siirtokehitys" ja sitä rahoittaa liittovaltion tutkimusministeriö (BMBF) lähes kahdella miljoonalla eurolla, josta pelkästään noin 660 000 euroa menee Oldenburgin yliopistolle, jossa projektin pääkonttori sijaitsee.

Tutkimusryhmässä on noin 20 jäsentä, joista kuusi tohtoriopiskelijaa ja muuta tutkimusavustajaa. Tavoitteena on analysoida tekoälyn tukemien teknologioiden vaikutuksia tiede- ja korkeakoulujärjestelmään, erityisesti humanistisilla ja yhteiskuntatieteillä. Tekoälyä käytetään työkaluna suurten, vapaasti saatavilla olevien tietokantojen arvioimiseen, jotta saadaan uutta tietoa tieteellisestä järjestelmästä ja löydettäisiin tuntemattomia malleja. Monitieteinen tiimi suunnittelee kehittävänsä ja testaavansa uusia tekoälysovelluksia yhteiskuntatieteellisillä menetelmillä.

Kohdennettua tutkimusta yliopistoissa

Tutkimusaloitteiden keskeinen osa on kvantitatiivisten ja laadullisten lähestymistapojen, kuten haastattelujen, yhdistelmä. Suunnitteilla on myös oppaan luominen tekoälyn käyttöön akateemisessa sektorissa, jota täydennetään jatkokoulutuskursseilla. Hankkeen kesto on enintään kahdeksan vuotta. Vuosittain järjestetään kesäkouluja myös tiedeyhteisön verkostoitumisen edistämiseksi. Tutkimuksen tulokset tulee valmistella laajalle kohderyhmälle tarkoitetuissa julkaisuissa.

Samaan aikaan Münchenin teknillinen yliopisto (TUM) edistää myös innovatiivisia lähestymistapoja tekoälyn alalla. Osana kattavaa tekoälyohjelmaa tutkijat kehittävät uusia menetelmiä ja sovelluksia, jotka ulottuvat muun muassa autonomisiin ajoneuvoihin ja lääketieteellisiin teknologioihin. Painopiste on poikkitieteellisissä tutkimusprojekteissa ja vuoropuhelussa politiikan ja yleisön kanssa. TUM tekee tutkimusta useissa instituuteissa ja käsittelee tekoälyn teknologisten näkökohtien lisäksi myös sen sosiaalisia vaikutuksia ja eettisiä kysymyksiä.

AI-sovellusten monimuotoisuus

Tekoälyllä on keskeinen rooli korkeakoulutuksen digitalisoinnissa. Miten edu-ai.education Raporttien mukaan tekoäly avaa uusia mahdollisuuksia akateemisessa opetuksessa esimerkiksi henkilökohtaisten oppimistarjousten, automatisoitujen arviointimenettelyjen ja tutkimuksen tuen kautta. Mukautuvat oppimisalustat ja virtuaaliset tutorit mukauttavat oppitunnit erityisesti opiskelijoiden tarpeisiin. Myös hallinnon automatisointi parantaa tehokkuutta ja säästää arvokkaita resursseja.

Tekoälyn integroinnissa korkeakoulutoimintaan haasteita ovat kuitenkin tietosuoja- ja eettiset kysymykset sekä instituutioiden väliset teknologiset epätasa-arvot ja mahdolliset algoritmien vinoutumat, jotka voivat johtaa epäreiluihin tuloksiin. Näiden haasteiden voittamiseksi tarvitaan tekoälyn strategista ja vastuullista käyttöä.

Tekoälyteknologioiden hyväksyntää voidaan vahvistaa pilottiprojekteilla ja tiiviillä yhteistyöllä teknologiayritysten kanssa. Läpinäkyvä lähestymistapa ja kaikkien asianosaisten koulutus ovat välttämättömiä, jotta voidaan hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia yliopistoissa samalla kun säilytetään oikeudellinen ja eettinen kehys.

Kaiken kaikkiaan Oldenburgin yliopiston ja TUM:n kaltaisten oppilaitosten erilaiset aloitteet osoittavat, että tekoäly ei voi pelkästään optimoida akateemista toimintaa, vaan myös tarjota keskeisiä teknologioita tulevaisuuden koulutusta varten. Tekoälyn strateginen käyttö voi tehdä yliopistoista innovatiivisempia ja osallistavampia ja auttaa niitä vastaamaan digitaalisen muutoksen haasteisiin.