Kieli yhdistää: Kansainvälinen kielentutkimuksen kokous Hildesheimissa

Kieli yhdistää: Kansainvälinen kielentutkimuksen kokous Hildesheimissa

Syyskuussa 2025 Hildesheimin yliopistossa järjestettiin "Talking September", joka on merkittävä kansainvälisen kielentutkimuksen tapahtuma. Kieli- ja informaatiotieteiden laitoksella pidettiin neljä tieteellistä konferenssia. Osallistujia yli kymmenestä Euroopan maasta sekä Yhdysvalloista, Meksikosta, Kiinasta ja Saudi-Arabiasta kokoontui sekä paikan päällä että verkossa. Konferenssien aiheina olivat kieliaiheeseen liittyvät keskeiset kehityssuunnat, tulevaisuuden kysymykset ja innovatiiviset ratkaisut.

Yksi kohokohdista oli KONVENS-konferenssi, joka keskittyi tekoälyn mahdollisuuksiin ja haasteisiin laskennallisessa lingvistiikassa. Täällä käsiteltiin etiikan keskeisiä kysymyksiä, koneoppimisen soveltamista ja syrjivän kielen ongelmaa. Selitettävän tekoälyn ja uusien korpusresurssien merkitystä korostettiin sosiaalisen osallistumisen edistämisessä. Toinen tärkeä osa Talking Septemberiä oli UCCTS-konferenssi, jossa käsiteltiin käännöstutkimuksen ja kontrastiivisen kielitieteen välistä yhteyttä.

Innovatiivisia lähestymistapoja kielitieteessä

UCCTS:ssä keskusteltiin innovatiivisista menetelmistä, kuten katseen seurannasta ja koneoppimisesta. Kiivasta keskustelua käytiin tekoälyn tehokkaasta ja vaarattomasta käytöstä käännösprosessissa sekä klassisten käännösmuotojen ja esteettömän viestinnän huomioimisesta. Lisäksi järjestettiin EBSN-konferenssi, jossa käsiteltiin Beat Generationia ja kirjallisuuden käännösten merkitystä identiteetin, protestin ja globaalien verkostojen kannalta.

Soveltavan kielitieteen järjestön (GAL) vuosikonferenssissa käsiteltiin siirtolaisuutta, monikielisyyttä ja tekoälyn käyttöä kielididaktiikassa. Yhteiskunnallisen osallistumisen perustana korostettiin keskustelu- ja medialingvistiikan tutkimusta sekä demokratiakasvatusta. Tämän suuren konferenssimäärän tulos on selvä: Kieli muokkaa aktiivisesti yhteiskunnallista kehitystä. Osallisuus, monikielisyys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat yhä tärkeämpiä nykyisissä sosiaalisissa ja poliittisissa olosuhteissa.

Edistymistä ja haasteita konekääntämisessä

Viimeaikaiset tapaamiset korostivat myös edistystä konekääntämisessä, joka on tullut huomattavasti tehokkaammaksi tekoälyn kehityksen ansiosta. Hermoverkot ovat avainasemassa tässä kehityksessä, koska ne jäljittelevät ihmisaivojen rakennetta ja vaativat suuria määriä dataa harjoitteluun. Tämä nykyään käytetty neurokonekäännöstekniikka (NMT) on osoittautunut huomattavasti tehokkaammaksi kuin aiemmat sääntöpohjaiset menetelmät, jotka usein epäonnistuivat luonnollisten kielten monimutkaisten rakenteiden vuoksi.

Näiden käännösten laatu on parantunut niin paljon, että Microsoft ilmoitti vuonna 2018, että heidän hermokäännösjärjestelmänsä oli saavuttanut "ihmispariteetin" kääntäessään kiinaa englanniksi. Haasteita on kuitenkin edelleen, erityisesti luonnollisten kielten moniselitteisyys ja kontekstin puute. Näistä esteistä huolimatta konekäännös nähdään hyödyllisenä työkaluna vieraiden kielten tekstien perusymmärtämisessä.

Lisäksi pilvipohjaiset käännöspalvelut ovat käytettävissä mobiililaitteiden kautta. In-ear-kääntäjät, kuten Google Pixel Buds, mahdollistavat suullisen viestinnän, mutta ovat myös alttiita virheille. Hankkeet, kuten Human Language Project ja EU-hanke INTERACT, tähtäävät konekäännösten hyödyntämiseen sosiaaliseen osallistumiseen ja ohjelmistojen edelleen kehittämiseen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vieraiden kielten oppiminen on edelleen tärkeää suoran viestinnän ja kulttuurienvälisen empatian edistämiseksi. "Talking September" -konferenssit havainnollistavat vaikuttavasti, kuinka läheisesti kielen aihe liittyy yhteiskunnalliseen kehitykseen ja ajankohtaisiin haasteisiin. Tekoälyn ja konekääntämisen edistysaskeleet tarjoavat mahdollisuuksia, mutta samalla ei tarvitse jättää huomiotta ihmisten kääntäjiä luovien ja kulttuuristen vivahteiden vuoksi.