Saksalaisten luottamus politiikkaan: Katsaus viiden vuoden kriisiin

Saksalaisten luottamus politiikkaan: Katsaus viiden vuoden kriisiin

Saksassa määrättiin ensimmäinen koronasulku 22.3.2020, mikä alkoi jyrkänä toimenpiteenä pandemian hillitsemiseksi. Tämä kahden viikon toimenpide johti laajoihin kontaktirajoituksiin, ulkonaliikkumiskieltoon sekä koulujen ja päiväkotien sulkemiseen. Viisi vuotta sitten näiden päätösten seuraukset olivat havaittavissa, ja niillä oli pysyvä vaikutus paitsi julkiseen elämään myös väestön luottamukseen poliittisiin instituutioihin. Tutkimus aiheesta Oldenburgin yliopisto ja Leibniz Institute for Educational Trajectories (LIfBi) tutkii tätä muutosta poliittisessa luottamuksessa pandemian yhteydessä.

Pandemian ensimmäisenä vuonna luottamus Saksan poliittisiin instituutioihin kasvoi. Niin sanottu "ralli ympäri lipun vaikutusta" sai luottamuksen nousemaan 2,37:stä 2,55:een asteikolla 1-4. Erityisesti kriisin alussa liittohallitus ja Bundestag saivat luottamusbonuksen. Pandemian toisena vuonna luottamus kuitenkin laski jälleen sekä liittohallitukseen että liittopäiviin. Tänä aikana keskeisessä roolissa ollut poliisi menetti myös kestävän luottamuksen, eikä enää saavuttanut kriisiä edeltävää tasoa. Tämä korostaa pandemian aikana vallitsevaa monimutkaista dynamiikkaa.

Median luottamus kriisiaikoina

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös luottamusta erilaisiin mediatyyppeihin. Kun luottamus paikalliseen ja julkiseen mediaan pidettiin vakaana ensimmäisenä vuonna, luottamus sosiaaliseen mediaan laski merkittävästi. Mielenkiintoista on, että keskimääräinen medialuottamus nousi jälleen vuonna 2023, mutta painettu media pysyi kriisiä edeltäneen tasonsa alapuolella. Artikkelissa esittämä analyysi GWP – Yhteiskunta. Liiketoimintaa. politiikkaa valaisee, kuinka erityinen luottamus keskeisiin päättäjiin ja yleinen luottamus poliittiseen järjestelmään muuttuivat pandemian aikana.

Tutkimus perustui 7 008 National Education Panel (NEPS) -vastaajan kyselytietoihin vuosina 2017–2023. Myös alueelliset erot, ilmaantuvuusluvut ja pandemiaan liittyvät stressitekijät otettiin huomioon. Tutkimus on osa liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriön rahoittamaa hanketta ”Poliittiset asenteet ja poliittinen osallistuminen Covid-19-pandemian seurauksena” (PEPP-COV).

Pitkän aikavälin sosiaalinen vaikutus

Saksan kohtaamat haasteet eivät rajoittuneet koronaviruspandemiaan. Sosiaalista tilannetta ovat leimanneet kriisit vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien, jota seurasivat eurokriisi ja pakolaiskriisi. Venäjän nykyinen hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ​​sekä siihen liittyvä energiakriisi ja inflaatio ovat edelleen vaikuttaneet luottamukseen tiedotusvälineitä kohtaan Liittovaltion kansalaiskasvatusvirasto raportoitu. Tässä yhteydessä luottamuksella mediaan on keskeinen rooli kansalaisten tiedonsiirrossa ja päätöksenteossa.

Vuonna 2022 62 % vastaajista ilmoitti luottavansa julkiseen yleisradiotoimintaan, mutta tämä on laskua vuoden 2020 70 %:sta. Jatkuvista haasteista huolimatta suurin osa väestöstä uskoo julkisen yleisradiotoiminnan olevan tärkeä ja 62 % uskoo, että se edistää merkittävästi demokratiaa. Nuoremmat ja korkeakoulututkinnon suorittaneet luottavat yleensä enemmän yleisradiotoimintaan. Tämä kehitys kuvaa asteittaista median luottamuksen muutosta, joka on erityisen koeteltu kriisiaikoina.