Hildesheimin yliopiston tutkijat rikkovat kulttuurirajoja!

Hildesheimin yliopiston tutkijat rikkovat kulttuurirajoja!

6.5.2025 klo 16.29 julkistettiin merkittävä kehitys kulttuurienvälisessä filosofiassa. Saksan tutkimussäätiön rahoittama Hildesheimin yliopiston kollegiaalinen tutkimusryhmä on asettanut tavoitteekseen murtaa eurokeskeisen filosofian näkemyksen. Tämä tehdään yhteistyössä tutkijoiden kanssa ympäri maailmaa tarjotakseen laajemman näkökulman filosofisiin kysymyksiin ja perinteisiin. Keskeinen toimija tässä tutkimusryhmässä on nuorempi professori Sool Park, joka puhuu filosofisten ajatusten siirtämisen haasteista eri kielten välillä ja tarkastelee myös filosofisia perinteitä kirjoitetun kielen ulkopuolella.

Dr. Park, syntynyt Etelä-Koreassa vuonna 1986, opiskeli filosofiaa, matematiikkaa ja vertailevaa kirjallisuutta Münchenissä. Hän opetti Korean sotaakatemiassa ja väitteli tohtoriksi Hildesheimin yliopistosta vuonna 2021. Lokakuusta 2023 lähtien hän on toiminut kulttuurienvälisen filosofian nuorempana professorina samassa yliopistossa. Park omistautuu tutkimuksessaan sekä saksalaiselle että itä-aasialaiselle filosofialle ja on kääntänyt koreaksi suuria teoksia mm. Wittgensteinilta, Nietzschen ja Hölderliniltä. Hänen akateemiselle uralleen on ominaista kontaktin puute ei-eurooppalaisen filosofian kanssa Münchenin opintojen aikana, minkä vuoksi hän opiskeli intensiivisesti itämaisia ​​ja intialaisia ​​filosofisia perinteitä tohtoriopintojensa aikana.

Tutkimuslähestymistapoja ja kysymyksiä

Tutkimusryhmä pohtii myös erilaisten filosofisten perinteiden merkitystä nykyisessä globalisoituneessa maailmassa. Filosofian ja kulttuurierojen välistä vuoropuhelua pohdittaessa tutkimuksen painopiste on kehittynyt kolmeen ydinkysymykseen: relevanttien kulttuurierojen määrittelyyn, filosofian oman historian ja metodologian reflektointiin sekä filosofian suhteeseen muihin tieteenaloihin. Asianmukainen esimerkki ovat kulttuurienvälisen filosofian teesit, joissa korostetaan filosofian uudelleenmuodostamisen tarvetta dialogisessa prosessissa.

Keskustelu kulttuurienvälisestä filosofiasta pyörii usein stereotyyppisten käsitysten ja vieraiden kulttuurien kuvauksen ympärillä. Modernin filosofian kontekstissa stereotyyppiset kategoriat, kuten "barbaarinen", "eksoottinen" ja "pakanallinen", kyseenalaistetaan kulttuurien välisen paremman ymmärtämyksen edistämiseksi. Kulttuurienvälinen filosofia voitaisiin siksi nähdä keinona edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta käsittelemällä muuttoliikettä ja kulttuurivaihtoa.

Katse tulevaisuuteen

Tarve tarkastella humanistisia tieteitä ja erityisesti filosofiaa uudelleen globalisaation kontekstissa on käymässä yhä selvemmäksi. Muiden lähestymistapojen ajatteluun osallistuminen ja filosofisen keskustelun avaaminen ovat ratkaisevan tärkeitä tulevaisuuden kulttuurin hedelmällisten käsitteiden kehittämiseksi. Siksi kysymys siitä, mitkä perinteiset ideat ja käsitteet ovat elinkelpoisia tuleville kulttuureille, on yhä tärkeämpää.

Dr. Parkin työ ja Hildesheimin yliopiston korkeakoulututkimusryhmän aloitteet ovat tärkeitä askeleita tähän suuntaan. Ryhmä ei ainoastaan ​​edistä kulttuurienvälistä filosofiaa, vaan myös haastaa olemassa olevat filosofian normit ja käytännöt, jotka ovat usein voimakkaasti eurokeskeisiä. Kulttuurienvälinen filosofia voisi osoittautua ratkaisevaksi voimaksi globaalissa ajatustenvaihdossa ja pyrkimyksissä parantaa eri kulttuurien välistä ymmärrystä. Globaalien filosofisten perinteiden lisääntynyt integrointi on ratkaisevan tärkeää filosofian vakiinnuttamiseksi monimuotoisuuden tieteenä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kulttuurienvälinen filosofia edustaa dynaamista ja perspektiivistä tutkimusalaa, jonka tavoitteena on syventää ymmärrystä maailman monipuolisista filosofisista perinteistä ja siten kyseenalaistaa myös oma eurokeskeinen näkemys. Kun otetaan huomioon ihmiskunnan kohtaamat globaalit haasteet, on toivottavaa, että kulttuurienvälinen filosofia toimii vuoropuhelun ja yhteistyön alustana.

Lisätietoja saat verkkosivuilta Hildesheimin yliopisto, Academia.edu (1990-2001) ja Academia.edu (2003).