Työn tulevaisuus: Göttingenin tutkimusverkosto luo uusia trendejä!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Göttingenin yliopiston uusi tutkimusverkosto tutkii DFG:n rahoittamaa globaalia virtuaaliyhteistyötä digitaalisella aikakaudella.

Ein neues Forschungsnetzwerk an der Uni Göttingen untersucht globale virtuelle Zusammenarbeit im digitalen Zeitalter, gefördert von der DFG.
Göttingenin yliopiston uusi tutkimusverkosto tutkii DFG:n rahoittamaa globaalia virtuaaliyhteistyötä digitaalisella aikakaudella.

Työn tulevaisuus: Göttingenin tutkimusverkosto luo uusia trendejä!

Göttingenin yliopisto on käynnistänyt uuden kansainvälisen tutkimusverkoston, joka käsittelee työn tulevaisuutta digitaaliaikana. Yhteistyössä Osnabrückin yliopiston kanssa 15 nuorta tutkijaa eri saksalaisista ja kansainvälisistä yliopistoista tekee tutkimusta seuraavien kahden vuoden aikana. Tätä verkostoa rahoittaa Saksan tutkimussäätiö (DFG) noin 35 000 eurolla ja sen tavoitteena on tutkia globaalin virtuaaliyhteistyön muuttuvaa dynamiikkaa.

Aihe on erityisen ajankohtainen, koska virtuaalisten yhteistyömuotojen käyttö lisääntyy. Klassiset liikkuvuuden muodot, kuten ulkomaanlähetykset ja työmatkat, korvautuvat yhä enemmän digitaalisilla muodoilla. Digitaalinen muutos ja Covid-19-pandemia ovat kiihdyttäneet tätä muutosta. Tämä tutkimus tehdään kuitenkin usein eristyksissä yksittäisten tieteenalojen sisällä, mikä johtaa tärkeiden näkökulmien ja oivallusten katoamiseen.

Verkon tavoite

Verkosto noudattaa tieteidenvälistä ja integroivaa johtamislähestymistapaa. Tutkimuspuutteita pyritään kuromaan yhdistämällä kansainvälistä johtamista, yritystietojärjestelmiä ja henkilöstöjohtamista. Osana työtään jäsenet esittävät kolme keskeistä kysymystä: Mitkä ovat globaalin virtuaalityön "globaalit" aspektit? Miten digitaaliset työkalut muuttavat globaalia työtä? Ja mitä työ tarkoittaa yhä digitalisoituvassa ja globalisoituvassa maailmassa? Verkoston jäsenten tulisi hyötyä vierailevista luennoista, työryhmistä ja yhteisistä julkaisuista.

Kansainvälisesti tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä tukee EU, jonka tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä kumppanuutta vuonna 2021 käyttöön otetulla ”Global Concept for Research and Innovation” -konseptilla. Tavoitteena on kehittää innovatiivisia ratkaisuja vihreään ja digitaaliseen muutokseen sekä terveysalalle. Ensimmäinen kaksivuotiskertomus tämän strategian täytäntöönpanosta osoittaa, että edistystä on tapahtunut erityisesti uusien EU:n ulkopuolisten maiden assosiaatiota Horisontti Eurooppa -ohjelmaa koskevien säännösten myötä. Nämä kehityssuunnat ovat ratkaisevan tärkeitä monenvälisen yhteistyön edistämisessä ja tieteeseen perustuvien ratkaisujen kehittämisessä globaaleihin haasteisiin, kuten terveysturvan parantamiseen ja kriisinhallintaan.

Saksan rooli ja strategiat

Liittohallitus korostaa kansallisessa kontekstissa kansainvälistymisstrategian merkitystä, jonka tavoitteena on tehdä koulutuksesta, tieteestä ja tutkimuksesta rajat ylittävää. Saksalla on Euroopan suurimpana tutkimusmaana keskeinen rooli eurooppalaisessa yhteistyössä erityisesti tärkeiden asioiden kuten ilmastonmuutoksen ja pandemioiden osalta. Joulukuussa 2019 esitelty European Green Deal pyrkii tekemään EU:n taloudesta ilmastoneutraalia vuoteen 2050 mennessä ja yhdistää talouspolitiikan ympäristön ja ilmastonsuojeluun.

Nykyiset poliittiset keskustelut korostavat myös tarvetta muokata aktiivisesti kahden- ja monenvälistä yhteistyötä. Maailmanlaajuisten haasteiden ja geopoliittisten vallanmuutosten valossa kansainvälisen tutkimuksen ja koulutuksen vaihto nähdään ratkaisevan tärkeänä Euroopan ja Saksan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmien tulevaisuuden turvaamiseksi.

Nämä kattavat panostukset kansainvälisen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön edistämiseen osoittavat, että sekä kansalliset että kansainväliset toimijat tiivistyvät vastaamaan 2000-luvun haasteisiin.

Lisätietoja Göttingenin yliopiston kansainvälisestä tutkimusverkostosta saa Göttingenin yliopisto käynnistetty sekä EU:n kansainvälisen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön strategiasta, voit EU:n strategiaraportti ja Liittovaltion raportti kansainvälisestä yhteistyöstä katso.