Työn tulevaisuus: Miten digitaaliset trendit muuttavat terästeollisuutta

Työn tulevaisuus: Miten digitaaliset trendit muuttavat terästeollisuutta

Osnabrückin yliopisto tavoittelee uusia haasteita työelämässä "Diversity Meets Transformation (ViTra)" -projektilla. Osana tätä aloitetta tarkastellaan ammatillisen koulutuksen roolia digitaalisessa ja demografisessa muutoksessa. Painopiste on lisääntyvässä digitalisaatiopaineessa erityisesti terästeollisuudessa ja monimuotoisuuden kasvavassa merkityksessä työvoiman sisällä. Nämä ovat keskeisiä tekijöitä, jotka johtavat epävarmuuteen ja muuttuneeseen ymmärrykseen identiteetistä työntekijöiden keskuudessa, raportoi Osnabrückin yliopisto.

Hanketta johtavat tohtori Dana Bergmann ja tohtori Katharina Wehking Kasvatustieteiden instituutista ja se perustuu yhteiskonstruktiiviseen tutkimuslähestymistapaan. Harjoittelijoiden ja työntekijöiden näkökulma on aktiivisesti mukana tutkimusprosessissa. Georgsmarienhütte GmbH:n yritysneuvostolla on keskeinen rooli, sillä se on keskeisessä asemassa yhteispäätösmenettelyssä ja konfliktien ratkaisemisessa. Rahoituksen tarjoaa Hans Böckler -säätiö, joka on sitoutunut muutosprosessien kestävään ja demokraattiseen suunnitteluun.

Työelämän haasteet

Nykyiseen työmaailman muutokseen vaikuttavat voimakkaasti useat megatrendit. Digitalisaatio, hiilidioksidipäästöt, väestörakenteen muutos ja deglobalisaatio asettavat yrityksille suuria haasteita, mutta tuovat mukanaan myös mahdollisuuksia. Saksan talousinstituutin tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista yrittäjistä pitää digitalisaatiota tärkeänä tai erittäin tärkeänä seuraavan viiden vuoden aikana. Vain kuusi prosenttia uskoo, ettei digitaalinen muutos vaikuta heihin. Vuodesta 2012 lähtien IT-asiantuntijoiden määrä Saksassa on kasvanut 92 prosenttia, mikä on selvä merkki digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista. Arbeitswelt-portal.de.

Paineet sopeutua uuteen teknologiaan edellyttävät koulutuksen ja jatkokoulutuksen uudelleenarviointia. Hiilestä poistamisen osalta tilanne on samanlainen: 72 prosenttia yrityksistä on sitä mieltä, että he voivat mukauttaa liiketoimintamallinsa European Green Dealin vaatimuksiin. Tuotantoteknologian ja energialähteiden muutoksen tarve on ilmeinen erityisesti hiilidioksidiintensiivisillä teollisuudenaloilla, kuten kemian-, lääke- ja metalliteollisuudessa.

Väestörakenteen muutos ja ammattitaitoisten työntekijöiden turvaaminen

Väestörakenteen muutos on uusi haaste. Vuoteen 2040 mennessä ammattitaitoisten työntekijöiden odotetaan laskevan työmarkkinoilla 8,8 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. 68 prosenttia yrityksistä pitää ammattitaitoisten työntekijöiden turvaamista erityisen tärkeänä seuraavan viiden vuoden aikana. MINT-sektorilla eli matematiikan, tietojenkäsittelytieteen, luonnontieteiden ja tekniikan aloilla pula osaavista työntekijöistä on jo nyt akuutti, sillä 83 prosentilla tutkimus- ja kehitysosastoilla työskentelevistä on MINT-tutkinto.

Työmarkkinoiden näkymät ovat merkittävissä muutoksissa. Federal Agency for Civic Education korostaa, että digitalisaatio ei johda vain muuttuneeseen teknologian käyttötapaan, vaan myös muuttaa tulevaisuutta varten tarvittavia pätevyyksiä ja taitoja. Palkkatyön laatu ja luonne muuttuvat, kun uusia työprofiileja syntyy muun muassa digitaalitekniikan ja verkkomarkkinoinnin aloilla.

Kaiken kaikkiaan Saksan yritysten on sopeuduttava tähän kehitykseen joustavasti. Olipa kyse investoinneista koulutukseen tai uusien teknologioiden käyttöön – oikeat strategiat ammattitaitoisten työntekijöiden turvaamiseen ja työn suunnitteluun ovat ratkaisevan tärkeitä. Haasteet ovat vakavia, mutta liittyvät myös mahdolliseen merkittävään edistymiseen työelämässä, mm bpb.de raportoitu.