60 vuotta opettajankoulutusta Bochumissa: Katso demokratiakasvatukseen!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Ruhrin yliopisto Bochum juhli 60-vuotista opettajankoulutusta keskustelemalla demokratiakasvatuksesta ja musiikillisesta viihteestä.

Die Ruhr-Universität Bochum feierte 60 Jahre Lehrerbildung mit einer Diskussionsrunde zur Demokratiebildung und musikalischer Unterhaltung.
Ruhrin yliopisto Bochum juhli 60-vuotista opettajankoulutusta keskustelemalla demokratiakasvatuksesta ja musiikillisesta viihteestä.

60 vuotta opettajankoulutusta Bochumissa: Katso demokratiakasvatukseen!

17. kesäkuuta 2025 Ruhrin yliopiston Bochumin ammattikoulu (PSE) juhli tärkeää vuosipäivää: 60 vuotta opettajankoulutusta Bochumissa. Juhlissa käytiin keskustelua opettajankoulutuksen roolista demokratiakasvatuksessa, jota erityisesti rikastutti alumni Sylvia Löhrmann, Nordrhein-Westfalenin antisemitismin vastainen edustaja. Hän keskusteli pätevien opettajien tärkeydestä elävälle ja toimivalle demokratialle.

Professori Dr. Opetus- ja opintovararehtori Kornelia Freitag korosti tilaisuudessaan opettajankoulutuksen keskeistä roolia RUB:ssa. Paneelikeskusteluun osallistuivat tunnetut tiedemiehet, kuten prof. tri Gabriele Bellenberg ja prof. tohtori Franzjörg Baumgart, jotka yhdessä pohtivat Ruhrin yliopiston alkua. Nämä muistuttivat yliopiston alkuvuosina vallinneesta optimismista, jota tukivat mm. Rudi Dutschken ja Wolf Biermannin vierailut.

Katsaus opettajankoulutuksen historiaan

RUB:n opettajankoulutuksen historia ulottuu vuoteen 1965, jolloin ensimmäisen kerran tarjottiin opettajia lukioihin, lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen. Vuonna 1972 yliopistossa oli jo 11 000 opettajaopiskelijaa. Tuolloin lukioiden opetussuunnitelmaan kuului erilaisia ​​aineita, kuten protestanttinen ja katolinen teologia, pedagogiikka, historia sekä luonnontieteet, kuten biologia ja fysiikka.

Tämän historiallisen kehityksen yhteydessä myös historian ja politiikan opetuksen vahvistaminen kouluissa on keskeistä. Koulutus- ja kulttuuriministerien konferenssin pysyvä tieteellinen komissio, johon Ruhrin yliopisto Bochum kuuluu, on julkaissut lausunnon, jossa vaaditaan politiikan ja historian aiheiden tiukempaa ankkuroimista koulujen opetussuunnitelmiin. Opettajien tulisi olla paremmin valmistautuneita opettamaan näitä aineita, jotta voidaan edistää tietoisia kansalaisia, jotka pystyvät puolustamaan etujaan, kuten esim. uaruhr.de selitti.

Demokratiakasvatuksen merkitys

Koulun roolia kansalaiskasvatuksessa ja sosialisaatiossa ei voi liikaa korostaa. 1970-luvulla poliittinen sosialisointitoiminto tuotiin yhä enemmän keskusteluun, kun kolmikantakoulujärjestelmää sekä sensuuria ja yhtäläisiä mahdollisuuksia suhtauduttiin kriittisesti. Diskurssi johti uudistuksiin ja peruskoulujen syntymiseen SPD:n hallitsemissa liittovaltioissa, jotka suunniteltiin "demokraattiseksi suorituskouluksi". Tämä kaikki tapahtui nousevan liittovaltion demokraattisen koulutuksen aiheen puitteissa, jonka varhaisimmat lähestymistavat näkyivät jo 1980-luvulla, jolloin Hartmut von Hentig keskusteli sellaisista käsitteistä kuin "koulun uudelleenarviointi".

Viime aikoina on käynnistetty erilaisia ​​ohjelmia ja aloitteita, joiden tavoitteena on vahvistaa demokratiakasvatusta kouluissa. Opettajien jatkokoulutuksella on keskeinen rooli demokratian nykyisten haasteiden voittamiseksi. Koulujen tehtävänä on paitsi välittää poliittista tietoa oppilaille, myös saada heidät aktiivisesti mukaan demokraattisiin prosesseihin. The deutsches-schulportal.de kuvailee, kuinka tärkeää on luoda poliittisesti sosiaalisia tiloja, joissa opiskelijoilla on mahdollisuus ilmaista itseään vapaasti ja oppia aktiivisesti.

Kaiken kaikkiaan opettajankoulutuksen kehittäminen ja demokratiakasvatuksen ankkuroiminen kouluihin on nähtävä laajemman yhteiskunnallisen muutoksen kontekstissa. Nämä keskustelut ja vuorovaikutus muokkaavat edelleen Saksan koulumaisemaa tänään ja osoittavat, kuinka tärkeä järkevä opettajankoulutus on demokraattisten arvojen ja rakenteiden turvaamisessa.