Liittovaltion tutkimusministeriö valitsee: Einstein Telescope ja IceCube-Gen2 keskiössä!

Liittovaltion tutkimusministeriö valitsee: Einstein Telescope ja IceCube-Gen2 keskiössä!

Liittovaltion tutkimusministeriö julkaisi 21.7.2025 listan laajojen tutkimusinfrastruktuurien kansalliseen priorisointiprosessiin. Tällä listalla on yhdeksän merkittävää projektia, mukaan lukien Einstein-teleskooppi ja IceCube-neutrinoobservatorion laajennus. Münsterin yliopistolla on keskeinen rooli molemmissa hankkeissa, mikä korostaa näiden hankkeiden merkitystä saksalaiselle ja kansainväliselle tutkimukselle.

Vuodesta 2024 lähtien ollut priorisointiprosessi arvioi yhteensä 32 hakemusta 56 sponsorilaitokselta. Pääsy suppeaan luetteloon merkitsee, että nämä hankkeet asetetaan etusijalle, vaikka rahoitussitoumusta ei tällä hetkellä ole.

Teknologinen kehitys neutrinotutkimuksen alalla

Einstein-teleskoopin tukitiloja ovat tunnetut laitokset, kuten Rheinisch-Westfälische Technische Hochschule Aachen, Ruhrin yliopisto Bochum ja Dresdenin tekninen yliopisto. Münsterin yliopiston tutkijat, mukaan lukien prof. tri Alexander Kappes ja prof. tohtori Christine Thomas, ovat aktiivisesti mukana kaukoputken kehittämisessä. Tämän tarkoituksena on mahdollistaa gravitaatioaaltojen havaitseminen ja siten antaa arvokasta tietoa mustien aukkojen ja muiden kosmologisten ilmiöiden käyttäytymisestä.

IceCube Observatoryn laajentaminen IceCube-Gen2:een on myös keskeinen askel neutrinotutkimuksessa. IceCube oli löytänyt korkean energian neutriinoja avaruudesta jo vuonna 2013, mikä merkitsi korkean energian neutriinotieteen alkua. Vuonna 2018 kansainvälinen tiimi onnistui tunnistamaan kosmisen neutrinon lähteen, mikä merkitsee historiallista läpimurtoa.

IceCube-Gen2:n odotetaan kymmenkertaisen kosmisten neutriinojen havaitsemisnopeuden. Tämä ei ainoastaan ​​edistä neutrinotutkimusta, vaan myös geofysiikkaa, glasiologiaa ja ilmastotutkimusta. Näiden uusien teknologioiden kehittäminen voisi merkittävästi parantaa ymmärrystämme korkean energian universumista tulevalle vuosikymmenelle.

Gravitaatioaallot ja niiden merkitys tähtitiedelle

Gravitaatioaaltojen tutkimus perustuu Albert Einsteinin teorioihin, jotka hän kehitti yli 100 vuotta sitten. Einstein ymmärsi, että painovoima on tilan ja ajan ominaisuus, eikä sitä pitäisi pitää klassisena voimana. Aine taivuttaa tilaa, mikä on samanlainen kuin näkymätön voiman vaikutus. Kun massiiviset esineet kiihtyvät, ne tuottavat gravitaatioaaltoja, jotka kulkevat valon nopeudella ja muuttavat hetkellisesti tilaa.

Gravitaatioaaltojen mittaamisen mahdollisti ensimmäistä kertaa LIGO-ilmaisin Yhdysvalloissa. LIGO-ilmaisin koostuu kahdesta suorakaiteen muotoisesta putkesta, joista jokainen on 4 km pitkä ja jotka sisältävät lasersäteitä, joiden aallot aiheuttavat tilapäisen muutoksen lasersäteissä. Ensimmäiset onnistuneet mittaukset kirjattiin vuonna 2015, kun kaksi mustaa aukkoa törmäsivät 1,3 miljardin valovuoden etäisyydellä.

Syksystä 2023 lähtien tutkijat toivovat voivansa vastaanottaa viikoittaisia ​​gravitaatioaaltosignaaleja. Suunnitelmana on luoda maailmanlaajuinen teleskooppiverkosto, joka hälytetään tällaisista tapahtumista näkyvien ilmiöiden etsimiseksi. Nämä kehityssuunnat voivat mullistaa gravitaatioaaltojen tähtitieteen ja tarjota uusia näkemyksiä maailmankaikkeudesta.

Kaiken kaikkiaan nämä edistysaskeleet neutrino- ja gravitaatioaaltojen tutkimuksen aloilla osoittavat tutkijoiden lisääntyvän uraauurtavan työn Saksassa ja kansainvälisesti. Münsterin yliopisto ja sen kumppanit ovat ryhtyneet merkittäviin toimiin laajentaakseen merkittävästi tietämystämme universumista.