Kiinan vaikutus tutkimukseen: Bonn keskustelee kriittisistä aiheista!
Bonnin yliopiston ENTRANCE-aluekonferenssissa keskusteltiin Kiinan roolista globaaleissa tutkimusverkostoissa ja tietoturvassa.

Kiinan vaikutus tutkimukseen: Bonn keskustelee kriittisistä aiheista!
EnTRANCE-aluekonferenssi Bonnin yliopistossa 9.3.2025 käsitteli intensiivisesti Kiinan roolia globaaleissa tutkimusverkostoissa. Tieteen ja tiedejohtamisen asiantuntijat keskustelivat tämän yhteistyön kauaskantoisista vaikutuksista yliopistotutkimukseen. Paitsi Kiinan merkitys tieteen sijaintipaikkana, painopiste oli myös geopoliittisessa kehityksessä ja sen vaikutuksessa yliopistoihin maailmanlaajuisesti. Nämä aiheet ovat tärkeitä, koska ne muokkaavat yhä enemmän strategioita ja yhteistyötä Euroopan ja Kiinan instituutioiden välillä, mikä on myös research-and-innovation.ec.europa.eu ja sbfi.admin.ch keskustellaan.
Konferenssin erityispiirteenä oli temaattinen keskustelu IT- ja tietoturvakysymyksistä lääketieteellisessä tutkimusyhteistyössä Kiinan kanssa. Prorector Prof. Birgit Ulrike Münch korosti tarvetta laajentaa "Kiinan osaamista" tutkimuksessa, opetuksessa ja hallinnossa. Nämä mukautukset ovat välttämättömiä, jotta edistetään onnistuneen ja luottamuksellisen yhteistyön puitteita ja jotta voidaan voittaa kaikki tiedon käsittelyyn liittyvät sääntelyesteet.
Digitaaliset turvallisuusvaatimukset ja niiden toteutus
Keskustelujen keskeinen kohta oli digitaalisen turvallisuuden vaatimusten ja EU-direktiivien noudattaminen. Osallistujat analysoivat kansainvälisen akateemisen yhteistyön haasteita Kiinan kanssa sekä tietosuojan ja tietoturvan merkitystä. Samalla tavoitteena oli edistää pitkän aikavälin toimintavarmuutta kansainvälisessä yhteistyössä. Helmholtz-yhdistyksen JuHandin kaltaiset projektit on tarkoitettu vahvistamaan edelleen kumppanuuskykyä.
Konferenssin toinen päivä oli nimenomaan omistettu lääketieteelliselle tutkimukselle, joka tarjoaa innovaatio- ja edistyspotentiaalia. Osallistujat korostivat lääketieteellisen tutkimuksen yhteistyön mukanaan tuomia haasteita, erityisesti sääntelyvaatimuksia ja oikeudellisia puitteita, joita kiinalaisten kumppaneiden kanssa tehtävässä yhteistyössä on sovellettava. Tämä osoitti, että eettisesti järkevä ja oikeudellisesti turvallinen tutkimus vaatii monimutkaisia ehtoja.
EU:n strategiat ja yhteistyö Kiinan kanssa
EU:n Kiina-politiikkaa muovaavat erilaiset strategiat, mukaan lukien ”EU:n uuden Kiinan-strategian elementit”. Tällä strategialla pyritään saavuttamaan molemminpuolista hyötyä poliittisissa ja taloudellisissa suhteissa. Myös EU:n ja Kiinan korkean tason tutkimus- ja innovaatiovuoropuhelu, joka edistää yhteistyötä ilmaston ja biologisen monimuotoisuuden aloilla, on osoitus yhteistyöhön perustuvasta lähestymistavasta. Todetaan kuitenkin, että Kiinan osallistuminen Horisontti Eurooppa -työohjelman innovaatiotoimiin on jatkuvan epätasapainon ja edistymisen puutteen vuoksi rajallista, mikä korostaa jälleen kehyksen tiukan tarkastelun tarvetta.
EU:n nykyinen tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti Eurooppa on ollut käynnissä vuosina 2021–2027 ja sen kokonaisbudjetti on noin 95,5 miljardia euroa. Tässä yhteydessä Sveitsi, joka osallistuu tällä hetkellä Horisontti Eurooppaan assosioitumattomana kolmannena maana, on mielenkiintoinen rooli. Sen tutkimusyhteisö on hankkinut vuosien varrella merkittävää rahoitusta, mistä osoittavat nykyiset rahoitussitoumukset, yhteensä 564 miljoonaa frangia.
Bonnin konferenssi osoittaa, kuinka tärkeää on käsitellä Kiinan kanssa tehtävän yhteistyön monimutkaisia haasteita ja mahdollisuuksia. Havainnoista ja suosituksista on varmasti huomattavaa hyötyä sekä osallistujille että koko tutkimusmaailmalle.