Democracy in Focus: kansainvälinen konferenssi Venäjän muutoksesta

Democracy in Focus: kansainvälinen konferenssi Venäjän muutoksesta

Konferenssi "Demokratian yritys: Venäjä 1989–1999" alkoi 10. kesäkuuta 2025, jonka järjesti Ruhrin yliopistoliitto Ruhrin yliopistossa. Prorector Prof. Dr. Achim von Keudell avasi tapahtuman, joka on suunniteltu kansainväliseksi keskustelufoorumiksi demokratiasta, muistokulttuurista ja Venäjän autoritaaristen suuntausten haasteista. EU-suurlähettiläs Roland Galharague toivotti osallistujat tervetulleeksi suorana Moskovasta ja korosti aiheen merkitystä nykyisessä poliittisessa tilanteessa.

Konferenssi kokosi yhteen tunnettuja henkilöitä eri aloilta, mukaan lukien politiikka, yhteiskuntatieteet, journalismi ja ihmisoikeustyö. Yksi erikoisvieraista oli tunnettu historioitsija ja ihmisoikeusaktivisti Irina Scherbakova. Hän piti vaikuttavan luennon kokemuksistaan ​​kielletyssä ihmisoikeusjärjestössä "Memorial", joka sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2022. Scherbakova puhui sovittamisesta Neuvostoliiton ja Venäjän väkivallan historiaan, johon liittyy edelleen syviä haasteita.

Historian muistamisen tärkeys

Yksi Scherbakovan luennon keskeisistä teemoista oli yhteiskunnallisen halun puute tieteellisesti sopeutua menneisyyteen. Hän vaati Neuvostoliiton julistamista rikollisvaltioksi. Tämä heijastuu myös nykyiseen poliittiseen käytäntöön, jossa muistidiskurssi on vahvasti hallituksen hallinnassa.

Konferenssissa käsiteltiin myös Venäjän historiallista kehitystä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Viime vuosina erityisesti toisen maailmansodan päättymisen muisto Venäjällä on muuttunut. Toukokuun 9. päivänä, natsi-Saksan voiton päivänä, suuret juhlat järjestettiin jälleen vuonna 2025 sotilasparaatilla Moskovassa, joka esitteli tuhansia sotilaita ja raskaita sotilasvarusteita. Historioitsija Scherbakova huomautti, että tätä päivää vietettiin harvoin pitkään Stalinin aikana, mikä korostaa historiallista monimutkaisuutta.

Autoritaarinen kehitys ja muistokulttuuri

Scherbakova korosti puheessaan myös Hitlerin Saksan voiton muiston väärinkäyttöä nykyisten poliitikkojen, ensisijaisesti Vladimir Putinin johtaman Venäjän johdon toimesta. Hän näki tämänpäiväiset puheet sodan "uhrien pilkkaamisena" ja kritisoi retoriikkaa, joka jättää yhä enemmän huomiotta kärsimyksen muistot ja ajatuksen rauhasta tänään.

Vertailu Ukrainan puolen kehitykseen osoittaa, että Ukrainassa historialliset arkistot on tehty saataville, kun taas Venäjällä muistopolitiikkaa rajoitetaan voimakkaasti. Nämä eriävät lähestymistavat lisäävät jännitteitä maiden välillä ja osoittavat, kuinka tärkeää on pohtia omaa historiaa autoritaaristen suuntausten torjumiseksi.

Konferenssi "Demokratian yritys" ei siis ole vain katsaus menneisyyteen, vaan myös vetoomus oikeudenmukaisemman tulevaisuuden puolesta, jossa otetaan huomioon historian opetukset. Sen tavoitteena on aktiivisesti edistää keskustelua demokratiasta ja oppia menneisyyden virheistä, mikä näkyy selvästi samankaltaisissa tapahtumissa Euroopassa, kuten vuonna 2008 järjestetyssä "Autoritaarisista yhteiskunnista demokratiaan" -konferenssissa, jossa käsiteltiin keskeisiä demokraattisen politiikan haasteita.

Miten news.rub.de raporttien mukaan konferenssi järjestettiin yhteistyössä Eastern Academic Alliancen kanssa ja sitä tukivat ZEIT Foundation Bucerius ja Postinumero-arpajaiset. Tämä osoittaa, kuinka tärkeää on vaihtaa ajatuksia demokratiasta ja käsitellä menneisyyttä kansainvälisellä tasolla. Lisäksi poliittisista järjestelmistä ja niiden yhteiskuntavaikutuksista käytävän kestävän vuoropuhelun kiireellisyydestä on tulossa yhä tärkeämpää.

Yhteenvetona se osoittaa, että niin Venäjällä kuin muissakin maissa herkkyys historian kanssakäymiseen ja tämän päivän poliittiset haasteet liittyvät toisiinsa. Irina Scherbakovan lausunnot ja konferenssin keskustelut osoittavat, että tie demokratiaan on usein kivinen ja vaatii reflektointi- ja muutoshalua.