Saksa partaalla: talouskriisi ja liittovaltiovaalit keskiössä!

Saksa partaalla: talouskriisi ja liittovaltiovaalit keskiössä!

Saksassa järjestetään ennenaikaiset liittovaltiovaalit 23. helmikuuta 2025. Vaalikampanjan keskeisenä aiheena on meneillään oleva talouskriisi, joka on vaikuttanut maahan voimakkaasti viime vuosina. Raportin mukaan Paderbornin yliopisto Saksan bruttokansantuote (BKT) supistui toista vuotta peräkkäin vuonna 2024 - lasku, joka havaittiin viimeksi vuosina 2002 ja 2003. Paderbornin yliopiston taloustieteellinen tiedekunta analysoi intensiivisesti nykytilannetta.

Taloudellinen tilanne vaikuttaa myös poliittiseen ilmapiiriin. Kansalaisetuuksia saa noin 5,5 miljoonaa ihmistä, joista 1,5 miljoonaa on työkyvyttömiä. Keskustelu kansalaisten rahoista on kiivasta, ja ehdotukset vaihtelevat lakkauttamisesta tiukentuviin vaatimuksiin. 1,7 miljoonaa työtöntä saa kansalaisetuuksia normaalitasolla, mikä on herättänyt lisäkeskusteluja mahdollisista leikkauksista. Näillä leikkauksilla voi olla haitallisia vaikutuksia talouteen, asiantuntijat varoittavat.

Taloudelliset haasteet

Saksan talouden taantuma näkyy selvästi viimeisimmissä luvuissa. Taloustuotanto supistui vuonna 2024 0,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja työttömyysaste nousi 6 prosenttiin, kun taas sosiaaliturvallisten työpaikkojen määrä lisääntyi, mutta pysyi vahvasti toimialariippuvaisena. The päivittäisiä uutisia korostaa, että kulutusbuumi, joka usein nähdään ratkaisuna, ei ole toteutunut. Ostovoima ei ole elpynyt ja odotettu kehitys vuonna 2025 on edelleen epävarmaa.

Ensi vuoden ennusteet viittaavat nollakasvuun, johon voivat vaikuttaa myös poliittiset toimenpiteet. Puolueiden erilaiset talouspoliittiset lähestymistavat - Unioni ja FDP keskittyvät verohelpotukseen ja byrokratian vähentämiseen, kun taas SPD ja Vihreät tuovat peliin "Saksa-rahaston" investointien edistämiseksi - voivat olla ratkaisevia tuleville kuukausille.

Nousevat kustannukset ja investoinnit

Korkeat energiahinnat ovat keskeinen ongelma. Etenkin pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten osalta sähkön vuosikeskihinta laski noin 17 senttiin/kWh vuonna 2024, mikä lisää yritysten painetta entisestään. Paderbornin yliopiston asiantuntijat huomauttavat, että tuotanto- ja verkkoinfrastruktuurin laajentamiseen tarvitaan suuria investointeja. Ennusteet viittaavat myös sähkön oston vähenemiseen seuraavan viiden vuoden aikana.

EU:n päästökauppajärjestelmät kattavat lähes 40 prosenttia Euroopan kasvihuonekaasupäästöistä, mikä antaa yrityksille mahdollisuuden vähentää päästöjään ja päästöoikeuksiaan markkinoilla. Tämä strategia voisi auttaa ratkaisemaan korkeita energian hintoja, mutta talousuudistuksista on edelleen erimielisyyksiä.

Toinen aihe on verohelpotukset, jotka prof. tohtori Jens Müllerin mukaan voisivat saada hyväksyntää, jos niillä olisi positiivinen vaikutus työpaikkoihin. Vuonna 2023 työntekijät tekivät palkallisia ylitöitä keskimäärin 13,2 tuntia, mikä lisäsi keskustelua yhtiöverotuksen tarpeesta ja helpotusten tarpeesta.

Näkymät vuodelle 2025 ovat kaksijakoiset: Euroopan keskuspankin ohjauskorkojen lasku saattaa helpottaa velkaantumista, ja rakennuskorkoja on jo alennettu, mikä asettaa potentiaaliset rakentajat suotuisaan asemaan.

Yleisesti ottaen Saksan taloudellinen tilanne on edelleen kireä, kun poliittiset puolueet valmistautuvat liittovaltion vaaleihin. Haasteet ovat erilaisia, mutta Paderbornin yliopiston asiantuntijat ja muut talousanalyytikot etsivät ratkaisuja kestävän käänteen aikaansaamiseksi.