Digitaalinen vallankumous: Kuinka pandemia muutti Saksan kykyjä!

Digitaalinen vallankumous: Kuinka pandemia muutti Saksan kykyjä!

COVID-19-pandemia ei ole vain ravistellut maailmantaloutta, vaan on myös käynnistänyt vääjäämättömät digitalisaatioprosessit. Erityisesti Saksan kontekstissa heräsi kysymys, kuinka paljon tämä poikkeustilanne on vaikuttanut kansalaisten digitaalisiin taitoihin. Duisburg-Essenin yliopiston professorien suorittama kattava tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia digitaaliseen kehitykseen tänä aikana.

Vuonna 2020, jolloin ensimmäiset videoneuvottelut alkoivat usein kysymyksellä "Kuulitko minut?" digitaalinen työskentely oli Saksassa vielä suurelta osin harvinaista. Tutkimuksessa, joka tehtiin Tieteidenvälisessä Kasvatustutkimuskeskuksessa (IZfB) ja osana tutkimusfokus ForBilD – "Koulutus digitaalisessa maailmassa" -tutkimusta, tutkittiin 1 143 18–87-vuotiasta säännöllisesti Internetiä käyttävää henkilöä. Tulokset esiteltiin hiljattain CHI-konferenssissa ihmisen ja koneen välisessä vuorovaikutuksessa, ja ne osoittavat, että monet saksalaiset ovat parantaneet digitaalisia taitojaan merkittävästi lukituksen aikana.

Digitaalisten taitojen erilainen kehitys

Tutkimus osoittaa, että erityisesti kaupungeissa asuvat nuoret, miehet, hyvin koulutetut ihmiset ovat edistyneet merkittävästi. Samalla kun myös muut yhteiskuntaryhmät oppivat taitoja, kasvu oli siellä vähäisempää. Mediapsykologi Neubaum, tutkimuksen toinen kirjoittaja, korostaa, että osaamistaan ​​laajentaneet tutkitut kokivat olonsa turvallisemmaksi, mutta myös yksinäisemmiksi. Nämä kaksijakoiset tunteet osoittavat, ettei digitaalinen viestintä voi täysin vastata sosiaalisiin tarpeisiin.

Pandemia johti myös infodemiaan, jossa oikeaa ja väärää tietoa kierrettiin torrenteissa. Vastaajat ilmaisivat tarpeen erottaa paremmin toisistaan ​​luotettavat ja epäilyttävät lähteet. Nämä havainnot korostavat koulujen ja politiikan vastuuta digitaalisten taitojen koulutuksessa.

Digitaalinen osallisuus menestyksen avaimena

Yhteys digitaalisen osallisuuden ja taloudellisen menestyksen välillä on kiistaton. Roland Bergerin mukaan tieto- ja viestintätekniikan osaamisella on ratkaiseva vaikutus yksityiselämän ja talouden aloille. Digitaalinen osallisuus nähdään taloudellisena "mahdollistajana", joka ei ainoastaan ​​helpota markkinoille pääsyä, vaan sillä on myös myönteinen vaikutus sosiaaliseen elämään. Yritykset, jotka kärsivät riittämättömästä digitaalisesta infrastruktuurista pandemian aikana, kokivat merkittäviä tulonmenetyksiä, mikä korosti tarvetta "digitaalivalmiille" yhteiskunnalle.

Digital Inclusion Indexin (RB DII) kehittäminen on mahdollistanut digitaalisen osallisuuden systemaattisen tutkimisen. Tämä indeksi perustuu tekijöihin, kuten digitaalitekniikan saatavuuteen ja väestön digitaaliseen lukutaitoon. Vuosina 2017–2020 kaikkien maiden, paitsi Sudanin, digitaalisen osallisuuden indeksin pistemäärä kasvoi.

Pandemian yhteydessä digitaalisen median merkitys kommunikointivälineenä sosiaalisten kontaktien ylläpitämiseksi tuli yhä selvemmäksi. Koulutusalan digitalisaatiota edisti "Digital Pact for Schools", vaikkakaan ei ilman huomattavia puutteita infrastruktuurissa, jotka korostivat digitaalisen muutoksen tarvetta.

Keskustelu digitaalisista perusoikeuksista on kiristynyt. Johtavat hahmot, kuten Heiko Maas, väittävät, että digitaalisten perusoikeuksien luettelo on välttämätön vastaamaan yhä digitalisoituvan yhteiskunnan haasteisiin. Pandemia on tehnyt selväksi, että digitalisaatiota ei voida ymmärtää väliaikaisena ilmiönä, vaan perustavanlaatuisena prosessina, joka muuttaa yhteiskuntaa kestävästi.