Digitaalinen itsemääräämisoikeus korkeakoulutuksessa: tekoäly uutena haasteena!

Digitaalinen itsemääräämisoikeus korkeakoulutuksessa: tekoäly uutena haasteena!

Tekoälyn (AI) käyttöönotto korkea-asteen koulutuksessa, suurelta osin ChatGPT:n kaltaisten työkalujen avulla, voi merkittävästi muuttaa tapaa, jolla opetusmateriaalia luodaan ja yksilöidään. Mutta näiden teknologioiden kritiikittömään käyttöön liittyy myös riskejä, joista keskustellaan yksityiskohtaisesti tulevassa työpajassa nimeltä "Rearticulating Autonomy". Tämä työpaja järjestetään 7.–9. toukokuuta Bielefeldin yliopiston Interdisciplinary Researchin (ZiF) keskustassa, ja se on osa kasvavaa keskustelua koulutuksen digitaalisesta itsemääräämisoikeudesta. Bielefeldin yliopisto raportoi, että työpaja on avoin yleisölle ja sisältää kahden tapahtuman ohjelman, jotka käsittelevät tekoälyn mahdollisuuksia ja haasteita oppilaitoksissa.

Benjamin Paaßen, nuorempi professori Bielefeldin yliopistosta ja yksi työpajan pääjohtajista, korostaa, kuinka tekoälytyökalut voivat edistää yksilöllisiä oppimisohjelmia ja parantaa koulutuksen saatavuutta. Hän kuitenkin varoittaa myös mahdollisesta uhkasta opiskelijoiden, opettajien ja yliopistojen autonomialle, jos muutamat tarjoajat monopolisoivat koulutusmarkkinat. Riskit ovat moninaiset: Oppimisprosessit voivat pysähtyä, jos oppijat delegoivat tehtäviä tekoälyohjelmille, mikä voi johtaa aktiivisen sitoutumisen menetykseen oppimateriaaliin. Tällä voi puolestaan ​​olla kauaskantoisia seurauksia koulutuksen laatuun.

"Uudelleenarticulating autonomy" -työpaja

Osana työpajaa asiantuntijat, kuten tohtori Amrei Bahr Stuttgartin yliopistosta ja Maximilian Mayer Bonnin yliopistosta keskustelevat digitaalisen autonomian eri ulottuvuuksista. Bahr huomauttaa, että tekoälytyökalut voivat vahvistaa koulutusjärjestelmän esteitä, ja pelkää, että näiden tekniikoiden käyttö voi johtaa korkeakoulutuksen valtavirran lujittumiseen.

Työpajan tavoitteena on selvittää peruskysymyksiä tekoälyn käytöstä yliopistoopetuksessa ja analysoida tällaisten työkalujen nykyistä käyttöä ja niiden vaikutusta akateemiseen autonomiaan. Korostetaan, että tieteidenvälistä yhteistyötä tarvitaan erilaisten tutkimuslähestymistapojen yhdistämiseksi. Työpajan työkieli on englanti, yleisötilaisuudet järjestetään saksaksi.

Tekoäly avainteknologiana

Tekoälyn merkitys koulutuksessa ylittää sen välittömät sovellukset. EU:n raportin mukaan tekoäly tunnistetaan yhä useammin korkeakoulutuksen avainteknologiaksi. Poliittisten ja taloudellisten sidosryhmien ohjauksen tarve kasvaa, kun uusien teknologioiden integrointi koulutussektoriin herättää sekä myönteisiä että kielteisiä reaktioita. COVID-19-pandemia on entisestään nopeuttanut koulutusjärjestelmän digitalisoitumista ja korostanut entisestään tekoälyn merkitystä. Tekoälyn sovellusten ennustettiin kasvavan lähes 48 % vuoteen 2022 mennessä.

YTK:n tiedepolitiikan raportissa käsitellään myös sitä, että tekoälyn käyttöönotto yliopistoissa on usein hidasta, mikä johtuu teknisten laitteiden ja ammattitaitoisten työntekijöiden puutteesta. Tekoälyn käyttömahdollisuudet oppimisprosessien optimointiin, opetussuunnitelmasuunnitteluun ja hallinnollisten tehtävien tukemiseen ovat lupaavia. AI-sovellukset voivat toimia eri tasoilla: mikro-, meso- ja makrotasoilla.

Mikrotasolla tekoälyjärjestelmät analysoivat opiskelijoiden oppimiskäyttäytymistä ja tarjoavat yksilöllistä palautetta. Tämä antaa opettajille arvokasta tietoa, jonka avulla he voivat ohjata oppimisprosessia kohdistetusti. Kriitikot ovat kuitenkin huolissaan riskeistä, kuten tietosuojariskeistä ja puolueellisista algoritmeista mahdollisesti aiheutuvasta rakenteellisesta syrjinnästä.

Kaiken kaikkiaan on selvää, että huolimatta rohkaisevista suuntauksista tekoälyn käyttöön koulutuksessa, sen täytäntöönpanoa ja siihen liittyviä riskejä on tarkasteltava kriittisesti. Bielefeldin työpaja voisi olla tärkeä askel tämän keskustelun edistämisessä ja käytännön ratkaisujen kehittämisessä.