Digital AI Day: Bonn näyttää tekoälyn tulevaisuuden!

Digital AI Day: Bonn näyttää tekoälyn tulevaisuuden!

4.7.2025 digitaalinen AI Day 2.0 pidettiin Bonnin yliopiston hallinnossa mottona "AI 2.0". Tapahtumaan osallistui noin 200 työntekijää, mikä osoittaa suurta kiinnostusta tekoälyä (AI) kohtaan. Tapahtumaa johtanut Dr. Holger Impekoven esitteli kuluneen vuoden kehitystä ja tuloksia. Vuotta aiemmin järjestettiin ensimmäinen tekoälypäivä, jonka tavoitteena oli edistää jäsenneltyä keskustelua tekoälystä hallinnossa.

Tapahtumassa keskityttiin tekoälyn käyttöön, erityisesti työn tehostamisen ja ammattitaitoisen työvoimapulan tukemiseen liittyen. Tekoälyä pidetään kollegiaalisena rinnakkaisälynä, joka täydentää ihmisen potentiaalia. Tukevien puitteiden ja koulutusmahdollisuuksien luomisen tarve korostui teknologian kehittyessä nopeasti.

Innovaatioita ja koulutusta

Erinomaisena esimerkkinä edistymisestä on tekoälyn tukema avustusjärjestelmä KILIAN, joka esiteltiin konseptin todisteena. Bonnin yliopisto on muotoillut selkeät säännöt vapaasti saatavilla olevien tekoälytyökalujen käytölle, jotka sisältävät myös tietosuojastandardit. Tämä tapahtuu osana äskettäin kehitettyä "Fit for AI" -nimistä koulutusohjelmaa, jolle on jo kova kysyntä.

Bonnin lähestymistapoja kohtaan on suuri kiinnostus tiedeyhteisön parhaina käytäntöinä, ja muut yliopistot ovat avoimia vaihtoon. Communities of Practice (CoP KI) on ratkaisevassa roolissa tukemalla muutosprosesseja ja yhdistämällä asiantuntemusta. Jo käyttöönotettuja sovelluksia ovat muun muassa ChatGPT, joka auttaa oikeudellisten tuomioiden lingvistisessä valmistelussa, sekä ElevenLabs, jolla esityksiä ja videoita voidaan asettaa musiikin sävyyn.

Strateginen lähestymistapa ja haasteet

Bonnin hallinnon tekoälystrategia perustuu tutkijoista koostuvan ajatushautomon suosituksiin, ja sen tavoitteena on varmistaa tekoälyn turvallinen, kestävä ja vastuullinen käyttö. Mainittuja haasteita ovat ennakkoluulot, yksityisyysongelmat ja yhteiskunnalliset muutokset. Näihin haasteisiin vastaamiseksi esiteltiin sallittujen luettelo testatuista tekoälysovelluksista ja uusista koulutusformaateista.

Kansleri Holger Gottschalk korosti tekoälyn strategista merkitystä ja työntekijöiden sitoutumista. Tulevaisuudessa on saatavilla tekoälytyökaluja, jotka vähentävät käytön esteitä. Myös chatbottien ja vastaavien koulutustarjousten kehittämistä suunnitellaan. Tri Impekoven korosti tarvetta aktiivisesti muokata kehitystä.

Keskustelu tekoälystä ei kuitenkaan rajoitu Bonniin. McKinseyn analyysi osoittaa, että generatiivinen tekoäly voi kuroa umpeen tehokkuuspuutteita ja nopeuttaa hallinnon digitalisaatiota. GenAI mahdollistaa jopa 60-70 % automatisoinnin monilla työelämän alueilla käytetystä ajasta. Viranomaiset ympäri maailmaa kehittävät kansallisia strategioita GenAI:n käytölle, ja maat, kuten Tanska, Iso-Britannia ja Italia, toteuttavat aktiivisesti toimenpiteitä näiden tekniikoiden edistämiseksi.

Liittovaltio suunnittelee investoivansa 1,5 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä tehdäkseen Saksasta johtavan tekoälyn toimipisteen. GenAI-ratkaisuja testataan tällä hetkellä pääasiassa julkishallinnon pilottiprojekteissa. Menestystekijöitä GenAI:n skaalaamisessa hallinnossa ovat luotettavan sääntelykehyksen luominen, läpinäkyvyyden ja sosiaalisen hyväksynnän edistäminen sekä taitojen ja GenAI-kykyjen systemaattinen laajentaminen.

Jakamalla GenAI-ratkaisuja viranomaisten kesken myös pienemmät laitokset voisivat hyötyä näistä innovatiivisista teknologioista. Viime kädessä GenAI:n kattava skaalaus voisi tehdä hallinnosta tehokkaampaa ja lähempänä kansalaisia.