EU rahoittaa Kölnin kantasoluprojektia miljoonilla silmälääkkeisiin!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Kölnin yliopisto saa yli 4 miljoonaa euroa EU-rahoitteiseen biolääketieteen tutkimusta ja koulutusta edistävään STEM-CORE-hankkeeseen.

Die Uni Köln erhält über 4 Millionen Euro für das EU-geförderte STEM-CORE-Projekt zur Förderung biomedizinischer Forschung und Ausbildung.
Kölnin yliopisto saa yli 4 miljoonaa euroa EU-rahoitteiseen biolääketieteen tutkimusta ja koulutusta edistävään STEM-CORE-hankkeeseen.

EU rahoittaa Kölnin kantasoluprojektia miljoonilla silmälääkkeisiin!

EU investoi voimakkaasti ihmisen indusoimien pluripotenttien kantasolujen (hiLSC) tutkimukseen oftalmologiassa. Yli neljä miljoonaa euroa virtaa STEM-CORE-projektiin, joka sijaitsee Kölnin yliopistollisen sairaalan silmätautikeskuksessa. Tämä taloudellinen tuki tulee Marie Skłodowska-Curie -toimista (MSCA) ja se on osa Horizon Europe -ohjelmaa, EU:n tohtorikoulutuksen lippulaivarahoitusohjelmaa. Toimenpiteellä EU pyrkii laajentamaan eurooppalaista tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia ja kouluttamaan erinomaisia ​​tutkijoita.

STEM-CORE-projekti kokoaa yhteen kymmenen akateemista kumppania yhdeksästä EU-maasta ja sillä on kaksi päätavoitetta. Tavoitteena on toisaalta edistää nuoria tutkijoita ja toisaalta keskittyä uusien, turvallisten hoitomenetelmien kehittämiseen silmän kantasolusairauksiin. Tähän sisältyy limbaalikantasolujen regeneratiivisen kyvyn parantaminen ratkaisuna sokeuteen johtavan limbaalipuutoksen hoitoon. Tällainen hoito voisi vaikuttaa ratkaisevasti sarveiskalvon sokeuden torjuntaan ja parantaa merkittävästi monien sairastuntien elämänlaatua.

Tutkimus ja koulutus keskiössä

STEM-CORE panostaa myös seuraavan sukupolven biolääketieteen tutkijoiden kokonaisvaltaiseen kouluttamiseen. Edistämällä innovaatioita silmän regeneratiivisen lääketieteen alalla muotoillaan uraa tällä tärkeällä tutkimusalalla. Tohtori Maria Notara ja yliopisto-Prof. Tohtori Claus Cursiefen, molemmat kokeneet tutkijat Collaborative Research Center (SFB) 1607:ssä, johtavat projektia. STEM-COREn ja SFB 1607:n on suunniteltu vaikuttavan positiivisesti toisiinsa.

Kantasolututkimuksen keskeinen näkökohta on kantasolujen kyky muuttua erilaisiksi solutyypeiksi tai kudoksiksi. Tämä on erityisen tärkeää degeneratiivisten sairauksien hoidossa. Vaikka alkion kantasoluja pidetään pluripotenteina ja niistä voi kehittyä kaikki ihmiskehon solut, hiLSC-solujen tutkimus keskittyy kudosten uusiutumiseen ja niiden kliiniseen käyttöön. Vuonna 2012 Nobel-palkinnon saanut erikoistuneiden kehon solujen uudelleenmuuntaminen pluripotenteiksi kantasoluiksi (iPS) mahdollistaa tärkeiden sairausmallien kehittämisen potilaiden ulkopuolella, mistä on huomattavaa hyötyä lääketieteelliselle tutkimukselle.

Kantasolututkimuksen haasteita ja näkökulmia

Kantasoluteknologian lääketieteellisen käytön edistämiseksi on voitettava useita esteitä. Näitä ovat metodologiset, tekniset, turvallisuuteen ja hyväksyntään liittyvät haasteet. Liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriö (BMBF) rahoittaa erilaisia ​​toimenpiteitä, joilla puututaan näihin esteisiin "Innovatiiviset kantasoluteknologiat yksilölliseen lääketieteeseen" -ohjelmasta.

BMBF:n toimenpiteisiin kuuluu kaksi moduulia. Moduuli "Therapy" pyrkii kehittämään ja standardoimaan kliinisissä kokeissa tarvittavia uudelleenohjelmointistrategioita. "Mallit ja testijärjestelmät" -moduuli edistää in vitro -tautimallien kehittämistä. Lisäksi ELSA-tutkimuksen (Ethics, Legal and Social Aspects) avulla tarkastellaan kantasolututkimuksen eettisiä, oikeudellisia ja sosiaalisia näkökohtia näiden teknologioiden sosiaalisten vaikutusten valottamiseksi.

Lisäksi kantasolututkimuksen historia liittyy läheisesti tärkeisiin henkilöihin, kuten Marie Curie. Marie syntyi Maria Sklodowskana Varsovassa vuonna 1867 ja oli sitoutunut koulutukseensa vaikeuksista huolimatta. Heidän tieteelliset panoksensa ja saavutuksensa erityisesti kemian ja fysiikan aloilla jättivät pysyvän vaikutuksen ja edistävät edelleen tutkijoiden koulutusta maailmanlaajuisesti. Curie-perintö on siksi myös osa nuorten tutkijoiden tukea STEM-COREn kaltaisten ohjelmien puitteissa.

Yhdistämällä eurooppalaista yhteistyötä, innovatiivisia koulutusmahdollisuuksia ja huipputeknologian käyttöä STEM-CORE-projekti lupaa antaa merkittävän panoksen kantasolututkimukseen ja uusien hoitomuotojen kehittämiseen silmäsairauksiin. Tämä ei vain vahvistaisi Euroopan tutkimusmaisemaa, vaan tuo myös merkittävää edistystä henkilökohtaisen lääketieteen alalla.