Affektiivisen tietoisuuden tutkimus: avain mielenterveyteen?

Affektiivisen tietoisuuden tutkimus: avain mielenterveyteen?

Witten/Herdecken yliopiston nykyinen tutkimus on omistettu tärkeille kysymyksille affektiivisesta tietoisuudesta ja sen vaikutuksista mielenterveyteen. Christopher Heinen ja professori tohtori Michael Dufnerin johdolla suoritettiin tutkimus, jossa analysoitiin 256 osallistujaa ja heidän reaktioitaan tunnekuviin. Painopiste oli kasvolihasten tiedostamattomissa reaktioissa, nimittäin hymyä edistävässä zygomaticus-lihaksessa ja kulmien rypistymisestä vastaavassa poimutuslihaksessa. Kerätyt tiedot osoittavat, että ihmiset, joilla on parempi koordinaatio omien tunteidensa ja vastaavien ilmeiden välillä, pystyvät tunnistamaan muiden tunteita tarkemmin. "[uni-wh.de] raportoi, että nämä havainnot voivat auttaa ymmärtämään paremmin mielenterveysongelmia, kuten masennusta tai syömishäiriöitä.

Tässä tutkimuksessa käytetty menetelmä sisälsi elektromyografian (EMG) lihastoiminnan mittaamiseen 76 tunnekuvan arvioinnin aikana. Tulos on merkittävä: osallistujat, jotka pystyivät paremmin luokittelemaan omia emotionaalisia reaktioitaan, osoittivat parempaa emotionaalista tietoisuutta, mutta myös parantunutta kykyä tunnistaa muiden tunteita. Nämä taidot korreloivat usein terveellisempien valintojen ja parempaan stressin hallintaan.

Tunneälyn rooli

Toinen näkökohta tutkimuksessa on tunneälyn ja affektiivisen tietoisuuden yhteys. Tunneäly (EI) määritellään kyvyksi tunnistaa, ymmärtää, säädellä ja tehokkaasti käyttää tunteita. Tämän ulottuvuuden muotoilivat Peter Salovey ja John D. Mayer 1990-luvulla, ja sen merkitys on sittemmin kasvanut. ”[das-wissen.de] korostaa, että korkeampi tunneäly ei ainoastaan ​​paranna kykyä itsetietoisuuteen, vaan auttaa myös paremmin tulkitsemaan muiden tunteita ja reagoimaan niihin asianmukaisesti.

Tutkimus osoittaa myös, että naisilla on yleensä korkeampi tunnetietoisuus kuin miehillä, vaikka syyt tähän ovat edelleen epäselviä. Vaikka jotkut eroista voivat olla biologisia, ne voivat johtua myös koulutuksellisista tekijöistä. Näihin kysymyksiin suunnitellaan lisätutkimuksia.

Mielenterveyden vaikutukset

Tutkimuksen tulokset korostavat tunneälyn merkitystä mielenterveydelle. Ihmiset, joilla on korkeampi EQ, ovat vähemmän alttiita mielenterveysongelmille ja heillä on parempi yleinen kyky käsitellä stressiä. Näiden taitojen kohdennettu edistäminen menetelmillä, kuten itsereflektio- ja mindfulness-tekniikoilla, kuten [n-ag.de] mainitaan, voisi olla olennainen rooli terapiassa.

Tunneälyn kehittämisestä kiinnostuneiden ryhmien energisoinnilla voi olla valtava vaikutus ihmisten välisiin suhteisiin, konfliktien välttämiseen ja viime kädessä mielenterveyssairauksien ehkäisyyn. Tämän alan tutkimuksen jatkuessa aktiivisena, saatamme olla merkittävän edistyksen partaalla ihmisten tunteiden ymmärtämisessä ja niiden merkityksessä terveydellemme.