Tasa-arvo työvoimatoimistossa: Naisten on vaikeampi työmarkkinoilla!

Tasa-arvo työvoimatoimistossa: Naisten on vaikeampi työmarkkinoilla!

Saksassa naisten ja miesten välinen tasa-arvo työelämässä on edelleen suuri haaste. Duisburg-Essenin yliopiston Institute for Work and Qualificationin (IAQ) nykyinen raportti paljastaa, kuinka monimutkaisia ​​puutteita työvoimakeskuksissa on. Huolimatta tasa-arvon oikeudellisesta ankkuroinnista työnhakijoiden perusturvaan, todellisuus on yleensä toisenlainen. Naisten mahdollisuudet työmarkkinoilla ovat usein huomattavasti huonommat, mikä johtaa riittämättömään integroitumiseen.

Professori Martin Brussigin johtama raportti perustuu 16 tapaustutkimukseen ja 179 haastatteluun johtajien ja asiantuntijoiden kanssa, jotka tehtiin vuosina 2020–2023. Tulokset osoittavat, että erityisesti naisia ​​ei tueta ja kansalaiset hyötyvät vähemmän. Heidän uranäkymänsä päättyvät usein huonommin palkattuihin ja epävakaisiin töihin. Usein paljon jää sanomatta, joten lain vaatimukset eivät aina toteudu käytännössä.

Tasa-arvon avaintekijät

Raportin havainnot paljastavat kriittisen kohdan: selkeiden rakenteiden, resurssien ja tasa-arvokäsityksen puute työvoimakeskuksissa on usein naisten haitaksi. Sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja, kuten työttömyysasteita tai työttömyyden kestoa, ei yleensä käytetä erikseen. Puutteellinen arviointi tarkoittaa, että tasa-arvoasiat jäävät aivan liian usein taka-alalle.

Tutkimus osoittaa, että vaikka esimiehet korostavat vastuuta tasa-arvon edistämisessä, tämä ei aina heijastu heidän toiminnassaan. Ainakin puolet tutkituista työnvälityskeskuksista ei tarjonnut koulutusta sukupuolitaidoista. Erikoistuneilla ryhmillä tai ammattitaitoisilla työntekijöillä on kuitenkin positiivisia vaikutuksia naisiin etuuksien saamisessa, jos heidät tunnetaan. Onnistuneempia harjoitteluja voitiin saavuttaa myös kohdennetulla tuella päiväkotipaikkojen järjestämisessä, mikä helpotti sopivien työnantajien tavoittamista.

Tasa-arvon ankkuroimiseksi työvoimakeskuksiin kautta linjan tarvitaan selkeät suositukset. Tähän sisältyy pakollinen koulutus, henkilöstön parantaminen ja toimenpiteiden tehokkuuden säännölliset arvioinnit. On myös tärkeää, että erikoistuneet työntekijät eivät toimi eristyksissä, vaan tasa-arvoasiat integroidaan koko organisaatioon.

Tasa-arvo tavoitteena SGB II:ssa

Osana tutkimusprojektia ”Tasa-arvoimpulssit SGB II -kohteenhallintajärjestelmässä” selvitetään edelleen työnvälityskeskusten hallinnollisten toimenpiteiden vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon. Kesäkuussa julkaistussa väliraportissa korostetaan, että tasa-arvon hallintaan voidaan aktiivisesti vaikuttaa sukupuolikohtaisella suunnittelulla, esimerkiksi kotoutumiskiintiössä. Asiantuntijat korostavat kvantitatiivisen tavoitteen asettamisen tarvetta ohjauksessa systemaattisen viestinnän mahdollistamiseksi.

Ulkoisilla tekijöillä on tässä tärkeä rooli. Lastenhoitomahdollisuuksien puute ja työnantajien palkkaamiskäyttäytyminen vaikuttavat työvoimatoimistojen toimintaan tasa-arvotavoitteiden suhteen. Selvitys osoitti, että miesten ja naisten epätasa-arvoinen kohtelu rajoittaa työvoimatoimistojen toimintamahdollisuuksia.

Yhteenvetona voidaan todeta, että naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Saksassa on vielä kaukana saavutuksesta. Vaikka oikeusperusta on olemassa, käytännön toteutus ja vastuu työvoimakeskuksissa on riittämätöntä. Toimielinten aktiivinen suunnittelu ja valvonta on olennaista tasa-arvon edistämiseksi ja tasa-arvon takaamiseksi kaikille. Lisätietoa ja toimenpidesuosituksia saa järjestön raporteista IAQ, SGB ​​II ja Hans Böcklerin säätiö kuulla.